Soita meille : 0207 439 670 · info@tiivistalo.fi

TIIVISTYSJÄRJESTELMÄ SISÄILMAN PARANTAMISEEN

SISÄILMAONGELMA

Sisäilmaongelma liitetään hyvin usein sairauksiin ja oireisiin, joita rakennusta käyttävät ihmiset saavat siinä asuessaan tai työskennellessään. Nämä oireet usein kehittyvät vähitellen ja häviävät tai lievenevät kun rakennuksesta poistutaan hieman pidemmäksi ajaksi. Pääosin nämä oireet liitetään home- ja kosteusvaurioon, vaikka oireiluun saattaa olla muitakin syitä. Kuten esim. kuitupöly tai VOC- yhdisteet, joita saattaa irrota rakennusmateriaaleista.  Sisäilmakorjauksissa pyritään estämään haitalliset ilmavuodot rakenteista sisäilmaan. Lisäksi on muistettava, että ilmanvaihdon säätö vastaamaan muuttuvia paine-olosuhteita on ensiarvoisen tärkeää, kun korjaustoimenpiteet on suoritettu.

RAKENTAMISEN LÄHIHISTORIAA

40-50 luku rintamamiestalot

Rintamamiestalot olivat ennen varsin toimivia. Ne lämmitettiin useimmiten puulla. Rakenne oli ohut ja eristettä vähän. Eristeenä käytettiin kutteria ja sen sisäpuolella tervapaperia. Pesutilat ja saunat sijaitsivat ulkorakennuksessa, samoin pyykin pesu ja kuivatus. Lämmin vesi tuotettiin itse padassa. Energia oli halpaa, joten rakennetta voitiin lämmittää talvisin ulkoseinään saakka. Tämä mahdollisti rakenteiden kuivumisen ympäri vuoden. Ilmanvaihtoa ei ollut tai se oli painovoimainen. Huoneissa oli pystymuurit joiden kautta ilma vaihtui varsin tehokkaasti. Korvausilma tuli yleensä rakenteiden läpi. Tämä rakenne suunniteltiin tähän asumisen malliin, joka oli käytössä sotien jälkeen aina kuusikymmenluvulle saakka.

Nykypäivän energian hinnoilla asuminen tällaisessa rakennuksessa olisi suhteellisen kallista. Mitä asumismukavuuteen tulee, ei sekään olisi nykypäivän vaatimustason mukainen, että suihkussa ja saunassa käydään kerran-pari viikossa ulkorakennuksessa. Moniin rintamamiestaloihin rakennettiin myöhemmin ”elintasosiipi” jossa oli sauna ja pesuhuone. Puulattioiden päälle asennettiin muovimatto. Rintamamiestaloja lisä-eristettiin ja ”nykyaikaistettiin” valitettavan huonoin tuloksin. Homepommi alkoi kyteä…

60-80 luku lähiörakentaminen

Kutterin ja sahanpurun ongelma oli sen painuminen seinärakenteessa. Siitä syystä kehitettiin lasivilla, joka piti muotonsa paremmin ja jonka eristämiskyky oli samalla eristepaksuudella parempi. Energiakriisi pakotti etsimään energiatehokkaampia ratkaisuja. Siihen päädyttiin lisäämällä eristettä. Mineraalieristeet eivät pystyneet sitomaan kosteutta, joten ne peitettiin muovilla. Syntyi käsite ”pullotalo”. Pystymuuri muuttui keskuslämmitykseksi, jonka energiamuotona oli pääosin sähkö tai öljy. Lämmin vesi saatiin pannuhuoneen varaajasta. Sauna ja pesutilat rakennettiin asumisen yhteyteen. Kuuman veden käyttö lisääntyi. Pyykin pesu ja kuivatus tuotiin myös sisätiloihin. Kosteusrasitus moninkertaistui rintamamiestaloihin verrattuna. Taloihin asennettiin liesituuletin, mutta muuten ilmanvaihto oli painovoimainen. Talot muuttuivat yksikerroksisiksi, eikä ilma vaihtunut enää yhtä tehokkaasti kuin korkeammissa rintamamiestaloissa. Asumisen mukavuus ja vaatimukset kasvoivat.

Näiden rakennusten suuri ongelma oli, ettei pullotalo ollutkaan pullotalo. Tämän myötä eristeet kastuivat talvisaikaan vuotavien höyrynsulkujen takia. Koska ei tunnettu rakennuksen kosteuskäyttäytymistä riittävästi, mielipiteet ja uskomukset vaikuttivat rakentamiseen laatuun. Eristepaksuus kuitenkin oli vielä sen verran ohut ja eristeiden eristyskyky matala, että kesällä nämä rakenteet kuivuivat auringon lämpövaikutuksesta. Lämpö ylsi aina höyrynsulkumuoviin saakka, ja kuivatti eristetilan. Muitakin ongelmia tosin oli. Lattia oli matalalla ympäröivään maastoon nähden (ns. valesokkeli). Katot tasakattoisia. Julkisivuverhouksen tiili oli ohut, ja päästi vettä lävitse. Tiiliverhotuissa julkisivuissa ei tuuletus toiminut kovin hyvin, koska tuuletusrako oli tukossa muurauslaastista. Alkoi vesivahinkojen kosteusvaurioiden aikakausi. Sisäilmaongelmat kolkuttelivat ovella.

Nykyaika

Rakennusten eristepaksuus on nyt lähes kolminkertainen rintamamiestaloon verrattuna, ja lähes kaksinkertainen 70luvun lähiötaloon verrattuna. Mineraalieristeet olivat lämpöarvoltaan parempia ja eristävät tehokkaammin. Taloista tehdään ilmatiiviitä ja ilmanvaihto tapahtuu koneellisesti. Asumisen mukavuuden vaatimuksiin on liitetty uusi tekijä:

Jäähdytys!

Nykyaikaiset lämmitettävät rakennukset ovat rakennettu siten, että auringon lämpövaikutus yltää ”nipin napin” höyrynsulun ulkopintaan saakka. Ylimääräistä kuivumisvaraa ei ole. Kun jäähdytämme rakennusta, asumismukavuus paranee, mutta myös kosteuskuorma rakenteen sisällä kasvaa. Etenkin jäähdyttimen sisäyksikön läheisyydessä olevien puurakenteisten ulkoseinien ja yläpohjan höyrynsulun ulkopintaan saattaa tiivistyä suuria määriä kosteutta. Oikeiden rakennusmateriaalien valinta, huolellinen rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää nykyaikaisessa rakentamisessa.

 

 

 

faktoja homeesta ja homeongelmasta

Homepientalo

Suunnitteluvirheiden osuus homeongelmiin on 35 prosenttia, rakennuksen kulumisen ja materiaalivirheiden 30 prosenttia, käyttövirheiden ja hoidon laiminlyönnin 20 prosenttia ja rakennusvirheiden 15 prosenttia. 80 prosenttia pientalojen homeriskeistä keskittyy lattiarakenteisiin ja märkätiloihin.
Lähde: VTT Jouko Rantamäki, 1977

Homeongelmien määrä
Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta
Näissä merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys:
•pien- ja rivitaloissa 7–10 %
•kerrostaloissa 6–9 %
•kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 %
•hoitolaitoksissa 20–26 %
•toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos)

Lähde: Rakennuslehden artikkeli ; Näin Suomi homehtui-hyvä rakennustapa sai aikaan pahaa jälkeä

SISÄILMAN KORJAUSJÄRJESTELMÄ

kivitalo_levy_ikkuna_1IKKUNA LIITOKSET

Ikkunan karmin ja runkorakenteen välistä tulevat ilmavirtaukset ovat yleisimpiä ilmavuotopaikkoja. Ongelmaa esintyy lähes jokaisessa kohteessa. Contega tiivistysjärjestelmä ikkunoille ja oville soveltuu kaikkiin rakennetyypeihin. Järjestelmä on testattu merkkiainekokeella ja Contega liitosnauhoista on jo yli 20 vuoden käyttökokemus.

Detaljipankista löytyy ohjeelliset DWG -suunnitelmat ammattilaisten käyttöön. 

Työohjeisiin pääset tutustumaan tästä. 

betonilaatta_betoni_0ALAPOHJAN LIITOKSET

Tiivistämättömien alapohjan ja seinän liitosten välistä tulevat ilmavirtaukset ovat tuovat usein epäpuhatuksia sisäilmaan. Alapohjan tiivistysjärjestelmä soveltuu kaikkiin rakennetyypeihin. Järjestelmä on merkkiainetiivis ja Contega liitosnauhoista on jo yli 20 vuoden käyttökokemus.Siveltävät tiivistysmassat varmistavat liitosken ilmatiiveyden.

Detaljipankista löytyy ohjeelliset DWG -suunnitelmat ammattilaisten käyttöön. 

Työohjeisiin pääset tutustumaan tästä. 

puuylapohja_betoni_0YLÄPOHJAN LIITOKSET

Yläpohjan ja ulkoseinän liitoksen ilmatiiveys on äärimmäisen tärkeä yläpohjan kosteusteknisen toimivuuden kannalta. Varsinkin betoniseinän ja puuyläpohjan liitoksissa on havaittu suuria vuotokohtia. Liitosnauhatekniikallla tiivistty liitos on merkkiainetiivis ja Contega liitosnauhoista on jo yli 20 vuoden käyttökokemus.

Detaljipankista löytyy ohjeelliset DWG -suunnitelmat ammattilaisten käyttöön. 

Työohjeisiin pääset tutustumaan tästä. 

betonielementti_puu_0SEINIEN LIITOKSET

Puurakenteisten ulkoseinien liityminen ilmatiiviisti betonirakenteisiin on erittäin haasteellinen toteuttaa ja korjata. Höyrynsulku pitäisi kiertää tiiviisti esimerkiksi rivitalon kerrosten ja asuntojen betonirakenteiden ympäri asunnosta toiseen. Korjaaminen on monesti yksinkeraisinta toteuttaa huoneisto kohtaisesti tiivistämällä puurakenteisen ulkoseinän höyrynsulku sisäpuolelta ympäröiviin betonirakenteisiin. Contega tiivistysjärjestelmä yhdessä Wyflexa tiivistysmassan kanssa tämä on yksinkertaista toteuttaa

Detaljipankista löytyy ohjeelliset DWG -suunnitelmat ammattilaisten käyttöön. 

Työohjeisiin pääset tutustumaan tästä. 

hoyrynsulku_6HÖYRYNSULKU

Rakentamisessa on monesti käytetty jopa pakkausmuoveja höyrynsulkuna jotka eivät sovellu millään tapaa tähän tarkoitukseen. Samoin limitysten tiiveydestä ei ole huolehdittu. Tämän vuoksi höyrynsulun uusiminen ja samalla eristeiden tarkistus on jopa välttämätöntä. INTELLO kosteuttatasaava höyrynsulku on turvallinen ja kosteusteknisesti toimiva vaihtoehto niin korjausrakentamisessa kuin uudisrakentamisessa.

Detaljipankista löytyy ohjeelliset DWG -suunnitelmat ammattilaisten käyttöön. 

Työohjeisiin pääset tutustumaan tästä. 

hirsitalo_intello_lapiviennit_2LÄPIVIENNIT

Tiivistalon ilmatiiveysjärjestelmästä löytyy valmiit läpiviennit MMJ- sähkökaapelista aina 350 mm putkeen saakka. Kaikkiin savuhormeihin on omat tiivistys tuotteet. Jälkiasennukseen löytyy butuulinahoja sekä erillaisia tiivistystuotteita. Tekninen tuki auttaa valitsemaan oikean tuotteen oikeaan paikkaan.

Detaljipankista löytyy ohjeelliset DWG -suunnitelmat ammattilaisten käyttöön. 

Työohjeisiin pääset tutustumaan tästä. 

Tekinentuki auttaa ja neuvoo.
Voit myös tutustua Detalji kirjastoon .