Siirry sivulle Tiivistalojärjestelmän työohjeet

Lataa tiivistalojärjestelmän työohjeet pdf-muodossa

 1 YLEISTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ

 2 ILMATIIVEYS

Rakennuksen vaipan tiivistämisen tarkoitus on estää hallitsemattomat ilmavuodot. Tiivistäminen pienentää lämmityskustannuksia ja parantaa sisäilman laatua. Tiivistalojärjestelmässä rakenteet suunnitellaan tiivistettäväksi niin, ettei niihin jää vuotavia kohtia lainkaan. Järjestelmässä tiivistetään kaikki rakennuksen vuotokohdat: höyrynsulut, ilmatiiveyskankaat, läpiviennit, piippu ja ikkuna- ja oviaukot. Lisäksi rakenteiden tiiveys varmistetaan ilmatiiveysmittauksella.   TIIVISTALOPAKKAUS Tiivistalo kehitti yhdessä talovalmistajien kanssa Tiivistalopakkauksen, joka sisältää kaikki tarvikkeet ja työohjeet rakennuksen vaipan tiivistämiseen. Tiivistalopakkaus on saatavissa jo yli 50 %:iin Suomessa myytävistä valmistaloista. Pakkaus toimitetaan yleensä talotoimituksen yhteydessä, mutta tuotteita on saatavissa myös erikseen jälleenmyyjiltämme. Tiivistalopakkaus on osa Tiivistalojärjestelmää. Täydellisessä järjestelmässä huomioidaan ilmatiiveyden lisäksi rakenteiden kosteustekninen toimivuus. Rakennuksen ulkopuolella käytetään kosteutta läpäiseviä aluskate- ja tuulensuojamateriaaleja ja sisäpuolella kosteutta ohjaavia höyrynsulkuja.   ILMATIIVIS HENGITTÄVÄ JA KOSTEUTTA OHJAAVA RAKENNE Toisin, kuin yleensä luullaan, ilmatiivis ja hengittävä rakenne eivät ole toisiaan pois sulkevia käsitteitä. Ilmatiivis rakenne tarkoittaa sitä, ettei rakennuksen vaipassa ole vuotavia kohtia. Ilmatiivis rakenne saadaan aikaan tiivistämällä höyrynsulkujen liitokset ja höyrynsulkuihin tehtävät aukot. Kaikissa asuinrakennuksissa rakenteiden ilmatiiveys on ehdoton edellytys sille, ettei talviaikainen kosteus pääse kulkeutumaan sisäilmasta rakenteisiin. Rakenteiden hengittävyys tarkoittaa yleensä sitä, että rakenteessa käytetyt materiaalit päästävät ilmassa olevia vesihöyrymolekyylejä lävitseen. Tästä on hyötyä etenkin kesällä, kun eristeessä oleva kosteus pyrkii tiivistymään viileämpiin sisäpuolisiin rakenteisiin. Tavallisesti hengittävä rakenne saadaan aikaan käyttämällä höyrynsulkutasona muovin sijaan tarkoitukseen soveltuvaa ilmansulkupaperia. Kosteutta ohjaava rakenne päästää vesihöyrymolekyylejä lävitseen ainoastaan kesällä. Talvella rakenteen kosteutta ohjaava höyrynsulku toimii tiiviinä höyrynsulkutasona estäen vesihöyryn osapaineen tasaantumisen huonetilasta eristeeseen. Kosteutta ohjaava rakenne saadaan aikaan käyttämällä höyrynsulkuna kosteutta ohjaavaa höyrynsulkukangasta. Myös hengittävän ja kosteutta ohjaavan rakenteen tulee olla ilmatiivis. Muutoin rakenteen talviaikainen kosteusrasitus kasvaa hallitsemattomasti ja kuivuminen vaarantuu. Ilmatiiveyden vaikutus rakenteiden kosteusrasitukseen on osoitettu kiistatta monissa tutkimuksissa. Höyrynsulun vuotojen kautta eristeeseen siirtyvä kosteusmäärä voi helposti ylittää tuhatkertaisesti höyrynsulun läpi siirtyvän kosteusmäärän.   TIIVISTÄMÄLLÄ HUOMATTAVAT SÄÄSTÖT Jos rakennuksen vaippa vuotaa, ilman kylmeneminen tai kova tuuli aiheuttaa sen, että rakennusta täytyy lämmittää enemmän kuin mitä olisi tarpeen viihtyisän ja tasaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi. Määräysten mukaan rakennetun pientalon ilmatiiveysluku on ilman huolellista tiivistämistä tyypillisesti noin 5. Ilmatiiveysmittaukset ovat osoittaneet, että Tiivistalopakkauksen työohjetta noudattamalla valmiin talon ilmatiiveysluku on poikkeuksetta alle 1. Lämpöenergian kulutus on tällöin jopa 25 % pienempi. Jos talon lämmin tilavuus on 500 m3, niin turhasta ilmanvuodosta aiheutuu ylimääräistä lämmöntarvetta noin 4400 kWh vuodessa. Näin ollen tiivistämisessä käytettävien materiaalien aiheuttamat lisäkustannukset saadaan takaisin pienentynein lämmityskustannuksin jopa alle vuodessa.   TIIVIISSÄ TALOSSA ON PUHTAAMPI SISÄILMA Vuotavan rakenteen huono ilmanpitävyys altistaa rakenteet kosteudelle. Kosteusvaurioiden ja terveysvaikutusten välisestä yhteydestä on yli kolmekymmentä tutkimusta eri maista. Tutkimuksia on tehty sekä lapsilla että aikuisilla ja havainnot ovat pääasiassa samanlaisia eri maantieteellisillä alueilla. Kostuneessa rakenteessa kasvaa aina mikrobeja ja kasvustosta vapautuvat itiöt heikentävät sisäilman laatua ja aiheuttavat sairauksia. Huolellisestikin rakennetun puutalon höyrynsulun vuotojen aiheuttama talviaikainen kosteusrasitus voi olla kastemäärältään noin 60 litraa vettä. Tämä vastaa lauhdemäärää, joka diffusoituu höyrynsulun läpi talven aikana, kun höyrynsulun sd-arvo on 3,3 m. (vrt. ilmansulkupapereiden sd-arvo yleensä n. 2 - 5) Tiiviisti rakennetussa talossa hallitsematon ilmanvuoto on erittäin vähäistä. Tästä syystä riski kosteus- ja homevaurioiden syntymiselle pienenee oleellisesti.

Jos rakennuksen vaippa vuotaa, lämpö karkaa ja kuljettaa mukanaan kosteutta eristeeseen. Liika vesihöyry tiivistyy kylmiin rakenteisiin.   Kun ilman lämpötila on sisällä +20 °C, ulkona –10 °C ja paine-ero on 20 Pa, yhden millimetrin levyisen ja metrin mittaisen raon kautta siirtyy eristeeseen 80 g vesihöyryä vuorokaudessa. Mittaus: Institut für Bauphysik, Stuttgart   Tiivis rakennuksen vaippa estää kosteuden ja lämmön kulkeutumisen ilmavuotojen mukana huoneilmasta eristeeseen.   Jos omakotitalon ulkoseinien ja katon yhteenlaskettu pinta-ala on 240 m2, höyrynsulun vuotojen kautta ja ilmansulkupaperin läpi kulkeutuva kosteuskuormitus voi olla kaste-määrältään n. 120 litraa sulamiskautta kohti jopa asianmukaisessa asennuksessa. (Tutkimus: TenWolde, A. et al.: ”Air pressures in wood frame walls, proceedings thermal VII.” Ashrae Publication Atlanta, 1999)

 3 KOSTEUDENHALLINTA

 4 TUULETTUMINEN

 5 JÄRJESTELMÄN HYÖDYT

TALOUSVAIKUTUKSET

Tiiviin rakentamisen tuomat säästöt Lämpötilan nostaminen yhdellä asteella lisää energian kulutusta 5%. Näin ollen tiiviillä rakentamisella saavutetaan meidän ilmasto-oloissamme hirvittävät säästöt. Lämmityksen osuus kodeissa käytettävästä energiasta on noin puolet. Jos normien mukaan hyvin rakennetun uuden omakotitalon tilavuus on n. 500m3, sen lämmitykseen kuluu energiaa noin 20 000 kWh vuodessa. Lämmittäminen öljyllä (1,2 €/l = 12,0 c/kWh) maksaa nyt noin 2400 € vuodessa. Lämmittäminen sähköllä (12,0 c/kWh) maksaa nyt noin 2400 € vuodessa. Tiiviillä rakenneratkaisuilla energian kulutusta olisi mahdollista pienentää 25%. Tämä tarkoittaa nykyisillä energian hinnoilla jo noin 600 €:n säästöä joka vuosi. VTT on julkaissut laajan tutkimuksen, jossa selvitetään mm. ilmanvuotoluvun vaikutusta rakennuksen energiantarpeeseen. VTT: Pientalon ekomittarit ...

Tiiviin rakentamisen kustannukset Rakennuksen vaipan tekeminen ilmatiiviiksi aiheuttaa lisäkustannuksia ainoastaan höyrynsulkujen tiivistämiseen tarkoitettujen teippien ja liitoskankaiden osalta. Nämä ilmatiiviit erikoismateriaalit ovat perinteisiä materiaaleja kalliimpia. Tämä tarkoittaa tavanomaisessa 500m3:n pientalossa n. 200 - 500 €:n lisäkustannusta. Keskimäärin lisäkustannukset saadaan kuitenkin takaisin n. kahdessa vuodessa pienentyneen energialaskun muodossa. Ilmatiiveyden ohella on tärkeää varmistaa rakenteiden riittävä tuulettuminen. Tämä on järkevää toteuttaa ns.hengittävällä rakenteella, missä höyrynsulkuna käytetään muovin sijaan paperia tai kosteutta ohjaavaa höyrynsulkukangasta. Kosteutta ohjaavat höyrynsulkukankaat ovat kustannuksiltaan noin kaksinkertaiset höyrynsulkumuoviin verrattuna, mikä tarkoittaa tavanomaisessa puutalossa n. 300 - 500 €:n kustannuserää.

TERVEYSVAIKUTUKSET

Puhtaampi sisäilma Vuotavan rakenteen huono ilmanpitävyys aiheuttaa asumisviihtyisyyden alentumista vetohaittojen ja alhaisten pintalämpötilojen vuoksi. Jos taas läpäisevää rakennetta tiivistetään parantamatta ilmanvaihtoa, menetetään ”luonnollinen” ilmanvaihto. Seurauksena on aina huono sisäilma. Vähemmän kosteusvaurioita Vuotavan rakenteen huono ilmanpitävyys altistaa rakenteet kosteudelle. Riski kosteus- ja homevaurioiden syntymiseen lisääntyy. Kostuneessa rakenteessa kasvaa aina mikrobeja ja kasvustosta vapautuvat itiöt heikentävät sisäilman laatua ja aiheuttavat sairauksia. Kosteusvaurioiden ja terveysvaikutusten välinen yhteys on osoitettu kiistatta ja siitä on yli kolmekymmentä tutkimusta eri maista. Tutkimuksia on tehty sekä lapsilla että aikuisilla ja havainnot ovat pääasiassa samanlaisia eri maantieteellisillä alueilla.

Huono sisäilma aiheuttaa tutkimusten mukaan seuraavia hengitystie- tai silmäoireita: yskä yöyskä aamuyskä kuiva yskä nenäntukkoisuus vuotava nenä hengityksen vinkuna jatkuva vinkuna rintakipu hengenahdistus ihoärsytys silmä-ärsytys hengitystieinfektiot, esim. flunssa ja poskiontelotulehdus

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Turhia päästöjä Päästöjen vakauttamiseen tähtäävä Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaat vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjään ainakin viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Suomen kasvihuonepäästöt vastasivat vuonna 1990 noin 71 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Lämmityksen osuus on noin puolet kodeissa käytettävästä energiasta ja noin viidennes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Jo pelkästään Suomen noin miljoonan omakotitalon lämmittäminen aiheuttaa vuodessa arviolta kuudesta seitsemään miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Talon käyttöiän (50 vuotta) aikana ilmakehää kuormitetaan turhaan 55 tonnilla hiilidioksidia. Vuoden 2005 jälkeen tiukentuneet ympäristö- ja energiamääräykset ovat saaneet aikaan sen, että Suomen kasvihuonepäästöt ovat kääntyneet laskuun. Vuonna 2009 Suomen kasvihuonepäästöt vastasivat 66,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Esimerkkitalomme päästöt Esimerkkitalomme, joka on uusi 200 neliöinen läpäisevällä rakenneratkaisuilla tehty omakotitalo ja jonka ilmanvuotoluku on tyypillinen 5,0, lämmitykseen kuluu energiaa noin 20 000 kWh vuodessa. Jos talo olisi rakennettu tiiviisti niin, että sen ilmanvuotoluku olisi tiiviillä materiaaleilla helposti saavutettava 1,0, sen vuotuinen energian kulutus olisi 15600 kWh, eli yli viidenneksen pienempi. Sähkölämmitteisen talon lämmittäminen tuottaa turhaan ilmakehään lähes kaksi tonnia hiilidioksidia joka vuosi. Asettamalla rakennusten ilmanpitävyydelle tiukat määräykset niin, että rakennusten ilmanvuotoluku saadaan alenemaan nykyisestä 5,0:sta tasolle 1,0, voidaan jo pelkästään tällä toimenpiteellä pienentää Suomen kokonaispäästöjä rakennuskannan vähitellen uusiutuessa jopa 5,5%.   Esimerkkitalomme hiilidioksidipäästöjä laskettaessa on käytetty päästökerrointa 450g/kWh, joka perustuu Euroopan standardikomission standardiin lämmityssähkön laskennalliseksi päästökertoimeksi.

 6 YHTEYSTIEDOT

TIIVISTALO Tiivistalo on Redi-Yhtiöt Oy:n tuotemerkki. Tiiviillä talolla tarkoitetaan sellaista rakennusta, jossa on mahdollisimman vähän hallitsematonta ilmanvuotoa. Tiivis talo säästää energiaa, suojelee ilmastoa ja takaa terveellisen huoneilman kaikkina vuodenaikoina. TIIVISTALOJÄRJESTELMÄ Tiivistalojärjestelmä tarkoittaa sitä, että rakennuksen ilmatiiveys ja kosteustekninen toimivuus otetaan huomioon rakentamisen kaikissa vaiheissa. Rakennuksen ulkopuolella käytetään diffuusioavoimia aluskatteita ja tuulensuojakankaita ja sisäpuolella kosteutta ohjaavia höyrynsulkuja. Rakenteet ja niiden liitokset tiivistetään testatuilla ja pysyvästi ilmatiiviillä tiivistysteipeillä ja liitoskankailla. Valmiin rakennuksen ilmatiiveys tarkistetaan ilmatiiveysmittauksella. PRO CLIMA -TUOTTEET Rakennuksen vaipan tiivistämiseen käytetään vain korkealaatuisia pro clima -tuotteita. Testatuilla ja pysyvästi ilmatiiviillä pro clima tiivistysteipeillä ja liitoskankailla varmistetaan rakenteiden ilmatiiveys koko rakennuksen käyttöiän ajaksi.Pro clima -tuotteet on kehitetty yhteensopiviksi keskenään ja vastaavien alusmateriaalien kanssa. Myynti: TIIVISTALO 0207 439 672 myynti (at) tiivistalo.fi Tuotetuki: TIIVISTALO 0207 439 675 info (at) tiivistalo.fi Maahantuoja: Redi-Yhtiöt Oy Yrittäjäntie 24 01800 KLAUKKALA Valmistaja: MOLL bauökologische Produkte GmbH Rheintalstraße 35 - 43 D-68723 Schwetzingen GERMANY

 1.0 YLEISKUVA JA JOHDANTO

1 Johdanto Ilmankosteus, lauhtuminen, diffuusio ja konvektio Ilman suhteelliseen kosteuteen vaikuttavat sekä lämpötila että ilman sisältävä vesimäärä. Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän vettä kuin kylmä ilma. Jos lämpötila laskee tarpeeksi, kyllästyskosteus ylittyy ja liika vesihöyry lauhtuu, eli tiivistyy vedeksi. Lauhtuminen tarkoittaa vesihöyryn tiivistymistä vedeksi. Lauhtuminen on fysikaalinen ilmiö ja riippuu vain lämpötilasta ja kosteudesta. Mikään eriste- tai höyrynsulkumateriaali ei voi vaikuttaa tähän ilmiöön. Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit siirtyvät väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan. Siirtymisnopeus riippuu rajapinnan diffuusiovastuksesta. Sisätilojen ja eristeen välillä rajapinnan muodostaa höyrynsulku. Suurin osa rakennusten kosteusvaurioista aiheutuu konvektiosta. Konvektio on lämmön kulkeutumista nesteessä tai kaasussa lämmön tai paine-erojen aiheuttamien virtausten mukana. Lämmin ilma nousee ylös päin ja ilmanpaine-ero pyrkii tasoittumaan.   2 Kosteusvaurioiden syntyminen Kosteusvauriot syntyvät, kun rakenteen kosteuskuormitus on suurempi kuin rakenteen kuivumisvara. Kosteusvaurioiden välttämiseksi keskitytään tavallisesti kosteuskuormituksen vähentämiseen. Lämmöneristysrakenteita ei voida kuitenkaan suojata kokonaan kosteuskuormitukselta. Kosteusvauriot syntyvät hyvin harvoin ennakoitavasta kosteuskuormituksesta. Yleensä syynä ovat odottamattomat kosteuskuormitukset, joita ei voida koskaan estää kokonaan.   3 Rakenteen kuivumisvara Rakenteen kuivumisvaralla tarkoitetaan sitä absoluuttista kosteusmäärää, joka voi kuivua rakenteesta tietyissä ilmasto-olosuhteissa. Tärkeimpiä kuivumisvaran suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat auringon lämpövaikutus rakenteeseen ja rakenteen eri kerrosten vesihöyrynläpäisyominaisuudet. Kuivumisvara voidaan laskea, jos rakenteen koostumus ja rakennuksen sijainti tiedetään.   4 Kosteusvaurioiden torjuminen Jotta kosteusvaurioiden ja homeen syntyminen rakenteisiin voitaisiin estää, tulisi keskittyä siihen, miten kosteus saadaan poistumaan rakenteista. Rakennusmateriaalit, joilla on suuri kuivumiskyky ja jotka ovat samanaikaisesti riittävän tiiviitä taatakseen rakenteille pienen kosteusrasituksen, suojaavat rakenteita luotettavasti kosteusvaurioilta myös odottamattomissa kosteuskuormituksissa. Tällaisia materiaaleja ovat esimerkiksi sellaiset höyrynsulut, aluskatteet ja tuulensuojakankaat, joilla on kosteusolosuhteiden mukaan muuttuva vesihöyrynläpäisykyky, eli diffuusiovastus (sd-arvo).   5 INTELLON ominaisudet Talvella, kun ilman suhteellinen kosteus on pieni, Intello toimii kuten muovikalvo. Se estää vesihöyryn pääsemisen rakenteisiin. Kun ilman suhteellinen kosteus kesällä nousee, Intello toimii kuin paperi. Se päästää vesihöyryn rakenteista huonetilaan.   6 Viitelähteet Tässä julkaisussa mainitut lähteet.

 1.1 ILMANKOSTEUS

Tässä yhteydessä ilmankosteudella tarkoitetaan yleensä ilman suhteellista kosteutta. Kun ilman lämpötila laskee, sen suhteellinen kosteus kasvaa.

Absoluuttinen kosteus Absoluuttinen kosteus tarkoittaa vesihöyryn massan suhdetta ilman kokonaistilavuuteen. Absoluuttinen kosteus ilmoitetaan grammoina vettä kuutiometrissä ilmaa (g/m3). Puu- ja teräsrakennusten lämmöneristys erottaa suuren absoluuttisen kosteuspitoisuuden omaavan lämpimän sisäilman kylmästä ulkoilmasta, jonka absoluuttinen kosteuspitoisuus on sisäilmaa alhaisempi.   Kyllästyskosteus Absoluuttisella kosteudella on yläraja, kyllästyskosteus, joka määrittelee, paljonko ilmassa voi olla vesihöyryä (g/m3) kussakin lämpötilassa (oC). Mitä korkeampi lämpötila on, sitä suurempi on myös kyllästyskosteus. Jos ilmaan haihdutetaan väkisin vettä yli kyllästyskosteuden, vesihöyry alkaa lauhtua. Samoin käy, kun ilma jäähtyy, sillä silloin kyllästyskosteus laskee. Kun lämmin sisäilma pääsee rakenteeseen, se jäähtyy matkallaan rakenteen läpi ja osa ilman sisältämästä vesihöyrystä voi lauhtua.   Kastepistelämpötila Kastepistelämpötila, lyhyemmin kastepiste, on lämpötila (oC), johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta kyllästyskosteus saavutettaisiin, kun absoluuttinen kosteus pysyy vakiona. Kastepistettä matalammassa lämpötilassa vettä tiivistyy enemmän kuin sitä haihtuu. Kastepistelämpötila ilmoitetaan lämpöasteina (oC).   Suhteellinen kosteus Suhteellinen kosteus on absoluuttisen kosteuden ja kyllästyskosteuden välinen suhde tietyssä lämpötilassa. Suhteellisen kosteus ilmoitetaan prosentteina (%). Ilman suhteellinen kosteus tarkoittaa, kuinka monta prosenttia ilmassa olevan vesihöyryn määrä on kyllästyskosteudesta. Suhteellinen kosteus kertoo siis kuinka lähellä kastepistettä ollaan. Suuremmalla suhteellisella sisätilojen ilmankosteudella kastepistelämpötila nousee ja sen välittömänä seurauksena myös absoluuttinen kosteus eli sisätilojen ilman sisältämä vesimäärä.

Ilman lämpötila +22 oC. Ilmassa 10 g vesihöyryä / m3 Kun ilman lämpötila on +22 oC, siinä voisi olla 20 g vesihöyryä / m3 Kun ilmassa on 10 g vesihöyryä / m3, kastepiste on +11 oC Kun ilmassa on 10 g vesihöyryä / m3 ja ilman lämpötila on +22 oC, ilman suhteellinen kosteus on 50 %

 1.2 LAUHTUMINEN

Lauhtuminen tarkoittaa vesihöyryn tiivistymistä vedeksi. Kun eristeen lämpötila laskee ja absoluuttinen kosteus pysyy vakiona, eristeen sisältämän ilman suhteellinen kosteus alkaa nousta. Kun lämpötila laskee alle kastepisteen, kyllästyskosteus ylittyy ja liika vesihöyry lauhtuu. Syynä lauhtumiseen on ilman fysikaalinen ominaisuus. Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän vettä kuin kylmä ilma. Lauhtuminen on fysikaalinen ilmiö ja riippuu vain lämpötilasta ja kosteudesta. Mikään eriste- tai höyrynsulkumateriaali ei voi vaikuttaa tähän ilmiöön.

Taulukko havainnollistaa lämpötilan muutoksen vaikutusta ilman suhteelliseen kosteuteen kun absoluuttinen kosteus pysyy vakiona (5 g / m3).   Kun lämpötila laskee, ilman suhteellinen kosteus nousee. Kun lämpötila laskee alle kastepisteen, liika vesihöyry tiivistyy vedeksi.

Lauhtuminen talvella Talvisaikaan sellaiset lämmöneristyksen ulkopuolella olevat rakennusmateriaalit, jotka ovat diffuusiotiiviimpiä kuin sisäpuolen materiaalit, ovat rakennusfysikaalisesti epäedullisia. Diffuusiotiiviissä pinnassa kosteus ei pääse poistumaan rakenteesta ja seurauksena voi olla vesihöyryn tiivistyminen. Diffuusiotiiviitä rakenteita ovat esimerkiksi harjakatot diffuusiota estävällä aluskatteella, bitumikatot, peltikatot, tasakatot ja viherkatot. Hyvin ongelmallista on, jos lämmin ilma pääsee rakenteeseen rakennuksen sisältä höyrynsulun vuotokohtien kautta. Kun rakenteeseen pääsee kosteutta kylmillä talvi-ilmoilla, se voi tiivistyä tuulensuojan sisäpintaan. Myös aluskatteen alapuolella voi syntyä huurteen- tai jäänmuodostusta. Vesi ja jää ovat vesihöyrylle läpäisemättömiä ja voivat muodostaa diffuusioavoimeenkin aluskatteeseen höyrynsulkua vastaavan diffuusiotiiviin kalvon.   Lauhtuminen kesällä Muoviset höyrynsulkukalvot ovat erittäin tiheitä ja ne pidättävät hyvin vesihöyryä. Kesällä eristeessä olevan ilman lämpötila on usein korkeampi kuin sisäilman. Siirryttäessä eristeessä kohti höyrynsulkua eristeessä oleva ilma viilenee ja sen suhteellinen kosteus nousee. Kun lämpötila saavuttaa kastepisteen, ylimääräinen vesihöyry alkaa tiivistyä viileän höyrynsulun pintaan. Varsinkin, jos huoneilmaa viilennetään keinotekoisesti esimerkiksi ilmastoinnin tai lämpöpumpun avulla, sisäilman ja eristeessä olevan ilman lämpötilojen ero voi kasvaa lämpiminä päivinä jopa yli kymmeneen asteeseen. Kun diffuusiotiivis höyrynsulku estää kosteuden poistumisen rakenteesta, lauhdetta kertyy höyrynsulun pintaan ja rakenteisiin huomattavia määriä.

Jos lämpötila on 20 °C, kyllästyskosteus on 17,4 g/m3. Jos suhteellinen kosteus on 50 %, niin ilmassa on silloin vesihöyryä 8,7 g/m3. Jos ilma viilenee ja kastepiste 9,3 °C alitetaan, alkaa kertyä lauhdetta.   Jos suhteellinen kosteus on 65 %, saavutetaan kastepiste jo 13,2 °C:een kohdalla

 1.3 DIFFUUSIO

Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit siirtyvät väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan. Lämmin ilma sisältää yleensä enemmän vesihöyryä kuin viileämpi ilma, joten vesihöyryn osapaine on lämpimässä ilmassa korkeampi kuin kylmässä. Osapaine tasaantuu kaikkialle ympäristöön. Tasaantumisnopeus riippuu rajapinnan diffuusiovastuksesta. Sisätilojen ja eristeen välillä rajapinnan muodostaa höyrynsulku.

Lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä, vaikka sen suhteellinen kosteus olisi alhaisempi.

Diffuusiovastusluku Jokaisella materiaalilla on sille ominainen diffuusiovastusluku (µ). Luku ilmoittaa, kuinka paljon tiiviimpää aine on kaasun tunkeutumista vastaan kuin vastaavan paksuinen ilmakerros. Höyryn- ja ilmansulkujen yhteydessä diffuusiovastusluvulla tarkoitetaan yleensä materiaalien kykyä vastustaa vesihöyryn kulkeutumista (µH2O). Mitä pienempi materiaalin diffuusiovastusluku on, sitä paremmin se päästää vesihöyryä lävitseen.   Diffuusiovastus, eli sd-arvo Materiaalin diffuusiovastus (sd-arvo) lasketaan kertomalla käytetyn materiaalin paksuus (s [m]) sen diffuusiovastusluvulla. sd = µ x s Jos esimerkiksi paperin diffuusiovastusluku on 10.000 ja paperin paksuus on 0,22 mm, saadaan paperikerroksen diffuusiovastus (sd) yhtälöstä 10.000 x 0,00022 m = 2,2 m. Paperi hidastaa siis vesihöyryn osapaineen tasaantumista yhtä paljon kuin 2,2 metriä paksu ilmakerros. Höyrynsulkuna käytettävien muovien diffuusiovastus on paljon korkeampi, sd > 50 m. Rakenteiden sisäpuolen höyrynsulkuna käytetään korkean diffuusiovastuksen omaavia materiaaleja estämään vesihöyryn pääseminen rakenteisiin. Ulkopuolen tuulensuojana käytetään materiaaleja, joilla on pieni diffuusiovastus, jotta vesihöyry pääsisi tuulettumaan eristeistä. Aluskatteina käytetään yleensä tiiviitä materiaaleja, jotta voitaisiin estää sadeveden pääseminen eristeisiin. Diffuusioavoimena pidetään standardin DIN 4108-3 mukaan sellaisia rakennusmateriaaleja, joiden ekvivalentti ilmakerroksen paksuus (sd-arvo) on pienempi kuin 0,50 m. Vesihöyry orientoituu ensin µ-arvoon, vasta sen jälkeen materiaalin paksuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaste kerääntyy nopeammin suuremmalla µ-arvolla kuin alhaisella, vaikka rakennekerrosten diffuusiovastukset olisivat yhtä suuret.

 1.4 KONVEKTIO

Suurin osa rakennusten kosteusvaurioista aiheutuu konvektiosta. Konvektio on lämmön kulkeutumista nesteessä tai kaasussa lämmön tai paine-erojen aiheuttamien virtausten mukana. Rakenteissa konvektio aiheutuu ilmanpaineen tai lämpötilojen eroista eri rakenneosien välillä. Lämmin ilma nousee ylös päin ja ilmanpaine-ero pyrkii tasoittumaan. Ulkoinen konvektio tarkoittaa sitä, että rakennuksen vaippa vuotaa. Sisäinen konvektio kuljettaa ilmaa eristeen sisällä.

Ulkoinen konvektio - kun rakennuksen vaippa vuotaa Rakenteiden ulkoisesta eli pakotetusta konvektiosta puhutaan silloin, kun ilma siirtyy paine-eroista johtuen paikasta toiseen rakenteiden vuotokohtien kautta. Kosteusteknisesti haitallisinta on lämpimän ilman sisältämän vesihöyryn siirtyminen eristeeseen. Kohdatessaan kylmän pinnan ilma jäähtyy ja osa sen sisältämästä vesihöyrystä voi lauhtua, eli tiivistyä vedeksi.   Kun ilmanpaine on korkeampi sisätiloissa Talvella eristekerros viilenee ja siinä oleva ilma kykenee sitomaan itseensä vähemmän vesihöyryä kuin sisätiloissa oleva lämmin ilma. Jos sisätiloissa on eristetilaa korkeampi ilmanpaine, paine tasaantuu eristeeseen rakenteen vuotokohtien kautta. Myös hetkelliset ilmanpaineen vaihtelut, kuten esimerkiksi ulko-oven avaaminen, kuljettavat vesihöyryä sisältä eristeeseen. Ulkoseinällä ilman lämpötila laskee ja kun kastepiste saavutetaan, ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteisiin. Tämän estämiseksi rakenteet pyritään tekemään mahdollisimman tiiviiksi höyrynsulkua käyttäen.   Kun ilmanpaine on korkeampi ulkona Kesällä eristekerros lämpenee ja sen sisällä oleva ilma kykenee sitomaan itseensä enemmän vesihöyryä kuin sisätiloissa oleva viileämpi ilma. Lisäksi tuuli saattaa lisätä ilmanpainetta eristeessä ja kuljettaa mukanaan kosteata ilmaa eristeeseen. Kun rakenne on tiivis sisäpuolelta, vesihöyry pysyy eristeessä. Sisäseinällä ilman lämpötila laskee ja kun kastepiste saavutetaan, ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteisiin.

Jos rakennuksen vaippa vuotaa ja vuotoilma jäähtyy alle kastepisteen, ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteen viileämmälle sivulle.

Sisäinen konvektio - kun kosteus ei poistu eristeestä Sisäisestä, eli luonnollisesta konvektiosta puhutaan silloin, kun kuuma, vapaasti laajeneva ja siten harventuva aine kohoaa painovoimakentässä ylös päin ja tiheämpi, viilentynyt aine laskeutuu alas päin. Rakenteen sisäinen konvektio tarkoittaa ilmavirran kiertämistä rakenteen sisällä. Se aiheutuu lämpötilaeroista ulkoseinän ja sisäseinän välillä. Sisäisen konvektion nopeus kasvaa eksponentiaalisesti rakenteen paksuuteen ja korkeuteen nähden. Sisäinen konvektio ei lisää rakenteen kosteusmäärää, mutta se nopeuttaa kosteusvaurioiden syntymistä sellaisissa rakenteissa, joista kosteus ei pääse poistumaan.

Kun lämpötila on korkeampi sisätiloissa Tämä tilanne on yleinen talvella. Talvella eristekerros viilenee ja sen sisällä oleva ilma on lämpimämpää sisäseinällä. Varsinkin jos eristeeseen on päässyt kosteaa ja lämmintä ilmaa sisätiloista, ilma alkaa kohota ylös päin. Kun ilman lämpötila lopulta laskee, siitä tulee raskaampaa ja se painuu alas. Jos rakenteen tuuletuksesta ei ole huolehdittu riittävästi, niin  kastepistelämpötilan saavutettuaan ylimääräinen kosteus tiivistyy ulkoseinän puoleisiin rakenteisiin.   Kun lämpötila on korkeampi ulkona ja eristeen sisällä Tämä tilanne on yleinen kesällä. Kesällä eristekerros lämpenee ja sen sisällä oleva ilma on lämpimämpää ulkoseinällä. Ulkoseinää vasten oleva lämmin ilmamassa nousee ylös päin. Kun se kohtaa viileän sisäseinän, se alkaa viiletä. Sen tilavuus laskee, siitä tulee raskaampaa ja se painuu alas. Jos rakenteen tuuletuksesta ei ole huolehdittu riittävästi ja kastepistelämpötila saavutetaan, ylimääräinen kosteus tiivistyy sisäseinän puoleisiin rakenteisiin.

Rakenteessa oleva lämmin ilma nousee ylös päin. Kun se kohtaa viileämmän pinnan, siitä tulee raskaampaa ja se painuu alas. Ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteisiin.

 2.0 KOSTEUSVAURIOT

Kosteusvauriot syntyvät, kun rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta, kuin mitä kuivuminen sallii. Rakenteen kosteuskuormitus on silloin suurempi kuin sen kuivumisvara. Kosteus voi päästä rakenteeseen joko ulko- tai sisäpuolelta.

Kosteuden siirtyminen ulkopuolelta Kosteuskuormitus voi johtua useista eri syistä. Tuuli voi tuoda kosteutta seinärakenteeseen, kosteus voi nousta kapillaarisesti maaperästä, tai vettä voi päästä vuotavan katteen läpi. Tästä seuraa usein homeenmuodostus rakenteessa käytetyissä materiaaleissa. Kyseessä voivat olla joko suuret kosteusmäärät, jolloin vettä tippuu asuttuun tilaan, tai pienet vuodot, jotka voivat johtaa hiipivään kostumiseen.   Kosteuden siirtyminen sisäpuolelta Rakenne voi kuormittua kosteudella ennakoidusti diffuusion eli kosteuden luonnollisen tasaantumisen johdosta. Odottamaton kosteuskuormitus voi aiheutua useista syistä. Yleisimpiä syitä ovat: - Konvektio (ilmavuodot) - Kosteuden siirtyminen viereisestä rakenteesta - Käytettyjen materiaalien suurempi asennuskosteus - Huolimaton rakennusprosessi.

 2.1 KOSTEUS DIFFUUSIOSTA

Jos rakennuksen vaippa on tiivis, diffuusio aiheuttaa vain hyvin vähän kosteusrasitusta rakenteille.

Höyrynsulkukalvot ovat erittäin tiheitä ja ne pidättävät hyvin vesihöyryä. Talvisaikaan höyrynsulun korkea diffuusiovastus estää huoneilman sisältämän vesihöyryn korkeamman osapaineen tasaantumisen eristeeseen eikä vesihöyry pääse tiivistymään eristeen sisällä. Jos rakennuksen vaippa vuotaa ja vesihöyryn osapaine on huonetilassa korkeampi kuin eristeessä, paine tasaantuu diffuusion avulla huonetilasta eristeen suuntaan. On huomattava, että vesihöyry siirtyy myös alipaineisesta huonetilasta eristeeseen. Se voi siis kulkea ilmavirtaa vastaan siinä tapauksessa, jos huoneilmassa on enemmän vesihöyryä kuin eristetilassa.

Tiivis höyrynsulku estää vesihöyryn osapaine-erojen tasaantumisen sisätiloista eristeeseen..

 2.2 KOSTEUS KONVEKTIOSTA

Konvektion kautta eristeeseen siirtyvä kosteusmäärä voi helposti ylittää tuhatkertaisesti diffuusiolla siirtyvän kosteusmäärän.

Tiiviistikin rakennetussa talossa on aina vuotokohtia. Jos talon ilmatiiveysluku on erinomainen alle yksi, se tarkoittaa sitä, että rakennuksen vaipan läpi virtaa ilmaa talon tilavuuden verran tunnissa, kun alipaine on 50 Pa. Tilanne on teoreettinen, koska näin suurta alipainetta ei synny tavanomaisella koneellisella ilmanvaihdolla. Se osoittaa kuitenkin sen, että vuotokohtia on aina. Yleisemmin vuotokohdat sijaitsevat ikkunan puitteissa ja höyrynsulun läpivientien kohdalla. Kun sisätilojen vesihöyryn osapaine on korkeampi kuin eristeessä, paine tasaantuu vuotokohtien kautta eristeeseen. Ellei liika vesihöyry pääse tuulettumaan pois, se tiivistyy rakenteiden kylmiin pintoihin. Diffuusiotiiviitä höyrynsulkuja käytettäessä kosteuden pääseminen eristeeseen konvektion kautta johtaa nopeasti kosteusvaurioihin. On huomattava, että jos eristeen sisään päässyt kosteus pääsee lauhtumaan, lauhde on etenkin talvisaikaan haitallista myös ulkopuolelta diffuusioavoimille rakenteille, sillä aluskatteen tai tuulensuojan pintaan jäätynyt kosteus muodostaa jäätyessään diffuusiotiiviin kalvon.

Kosteuden siirtyminen: Höyrynsululla: 0,5 g/m2 x 24 h 1 mm saumalla: 800 g/m2 x 24 h Lisäkerroin: 1.600 Mittausolosuhteet: Höyrynsulun sd-arvo   =   30 m Sisälämpötila      = +20 °C Ulkolämpötila      =   -10 °C Paine-ero       =   20 Pa (Vastaa tuulen voimakkuutta 2-3 m/s) Mittaus: Institut für Bauphysik, Stuttgart [3]

 2.3 KOSTEUS RAKENTEISTA

Sivudiffuusio, eli kosteuden siirtyminen rakenteista tarkoittaa sitä, että kosteus voi päästä katon sisään seinän sivulla sijaitsevan ilmatiiviin liitoksen takaa.

Käytännössä on esiintynyt sellaisiakin kosteusvahinkoja joita ei ole voitu selittää yksin diffuusio- ja konvektiovaiheilla. Vuonna 1995 ja 1997  Ruhe [4] ja Klopfer [5], [6] osoittivat, että kosteusvaurio voi syntyä sivudiffuusiosta. Rakenne: Vesikatto, ulkopuolelle asennettu laudoitus ja bitumikattohuopa, sisäpuolella polyeteeni-muovikalvo (PE), välissä mineraalivilla. Huolimatta siitä, että rakenne oli ilmatiivis, vettä tippui kesällä bitumihuovan liitoksista alempien rakenteiden päälle. Ensin oletettiin, että tämän olisi aiheuttanut materiaalien korkea asennuskosteus. Koska tippuminen lisääntyi vuodesta toiseen, tämä syy täytyi sulkea pois. Viiden vuoden jälkeen katto avattiin. Laudoitus oli jo suurimmaksi osaksi lahonnut. Todettiin, että kosteusvaurio voi syntyä sivudiffuusion kautta. Sivudiffuusiossa kosteus pääsee katon sisään seinän sivulla sijaitsevan ilmatiiviin liitoksen takaa. Tässä tapauksessa kyseessä oli huokoinen tiilivuoraus, jota pitkin kosteusvirta pääsi ohittamaan höyrynsulkuna käytetyn PE-kalvon. (Katso kuva 22 ja 23) Aluksi rakennusfyysikot riitelivät asiasta, kunnes vuonna 1997 Künzel [7] todisti sivudiffuusion vaikutuksen. WUFI 2D:llä [8] tehtyjen laskelmien mukaan puun kosteuspitoisuus lisääntyi tiilivuorauksen yläpuolella jo yhden vuoden jälkeen homekriittisen rajan yläpuolelle noin 20 %:iin. Kolmen vuoden jälkeen puun kosteus oli 40 % ja 5:n vuoden jälkeen 50 %.

Kuva 22. Ilmatiivis rakenne PE-kalvolla ja ilmatiiviillä rappauspinnalla. Ulkona bitumi ja laudoitus. Kuva 23. Kosteuden pääseminen sisään sivudiffuusiolla viereisen huokoisen tiilivuorauksen kautta.

 2.4 KOSTEUS MATERIAALEISTA

Rakennusmateriaaleista siirtyvän kosteuden kokonaismäärä aliarvioidaan usein. Työstettäessä rakennusmateriaaleja, joiden kosteuspitoisuus on korkea, rakenteen kosteustekninen toimivuus on sen varassa, että rakennusmateriaalien kosteuspitoisuus alenee ennen pitkää. Vaikka nykyisin rakenteissa hyväksytään vain kuivan puutavaran käyttö, voi esimerkiksi sadekuuro johtaa siihen, että puun kosteuspitoisuus nousee liikaa ja kosteus jää rakenteen sisään.

Puu on kosteutta imevä eli hygroskooppinen materiaali. Kosteassa puu imee ja kuivassa luovuttaa vettä asettuen tasapainokosteuteen ympäröivän kosteuden mukaan. Puun kosteuspitoisuus ilmoitetaan prosentteina ja sillä tarkoitetaan puussa olevan veden painon suhdetta puun absoluuttiseen kuivapainoon. Tuoreen havupuun kosteuspitoisuus on noin 30 % (puun syiden kyllästymispiste). Esimerkki 1: Yläpohjassa, jossa on 80 x 180 mm kattovasat ja asennusväli 700 mm, on kattovasoja yhteensä 1,5 jm / m2. Tämä yhden neliömetrin kattopinta-ala sisältää 10 %:n puutavarakosteudella n. 1,1 litraa vettä. Kyllästämättömän puun biologinen tuhoutuminen alkaa, kun puun kosteus nousee yli 20 %:n. Jos puutavaran kosteusprosentti nousee asennuksen aikana 30 %:iin, rakenteen pitää kuivattaa 1,1 litraa vettä / m2, jotta 20 %:n homekriittinen kosteusprosentti alitetaan. Tämä laskentaesimerkki pätee myös 20 mm paksulle raakaponttilaudoitukselle. Puutavaran 10 %:n kosteuspitoisuudella raakaponttilaudoituksessa on noin 1,2 litraa vettä neliötä kohti. Sadepäivän jälkeen on tavallista, että puutavaran kosteuspitoisuus on 30 %. Tällöin raakaponttilaudoituksen olisi pystyttävä kuivattamaan vettä vähintään 1,2 litraa / m2 homerajan alittamiseksi. Yhteensä kattovasoille ja laudoitukselle tämä tekee n. 2,3 litraa vettä kattoneliömetrille. Näin suurilla kosteuspitoisuuksilla ja diffuusiotiiviillä rakenteilla seurauksena saattaa olla nopeasti kosteus- ja homevaurio.   Kosteuden kertyminen rakenteisiin Höyrynsulkujen kosteusmittauksen mittaukset ovat osoittaneet, että talvella höyrynsulun kosteuspitoisuus on keskimääräisessä n. 40 %:n suhteellisessa ympäristön kosteudessa paikoitellen jopa alle 30 %. Tämä johtuu siitä, että kosteus siirtyy kattopaarteisiin. Sitä vastoin kesällä kattopaarteiden sisältämä kosteus siirtyy takaisin eristeessä olevaan ilmaan. Tästä syystä kosteuspitoisuus kasvaa paikoitellen jopa niin, että höyrynsulun pintaan kertyy lauhdetta. Rakenteessa olevan kosteuden kokonaismäärä aliarvioidaan usein. Luonnollisen diffuusion ja rakenteiden vuotokohtien kautta tulleen kosteuden lisäksi rakennusaikainen kosteus voi lisätä kokonaiskosteutta merkittävästi.

Puun kosteus > 30 %. Puun solukossa on vapaata vettä. Puun kosteus = 30 %. Vapaa vesi on poistunut solukosta. Soluseinämät sisältävät enimmäismäärän vettä. Puun kosteus < 30 %. Soluseinämät luovuttavat vettä ja puu kutistuu.

 2.5 KOSTEUS YHTEENVETO

Mitä vähemmän kosteutta pääsee rakenteeseen, sitä pienempi on kosteusvaurion vaara - niin ajateltiin aikaisemmin.

Ajateltiin, että hyvin tiiviiden höyrynsulkujen käyttö suojaisi kosteusvaurioilta. Tämä todistettiin rakennusfysikaalisilla laskelmilla vääräksi jo yli 20 vuotta sitten, kun Pro Clima DB+ höyrynsulkupaperi lanseerattiin markkinoille. Laskelmissa käytettiin höyrynsululle alhaista sd-arvoa 2,30 m, kun DB+:n vaihteluväli on 0,6 m - 4 m. Laskelmat osoittivat, että ne rakenteet, joissa höyrynsulkuna käytettiin DB+ höyrynsulkupaperia, kestivät suurempaa kosteusrasitusta kuin ne rakenteet, joissa höyrynsulkuna käytettiin diffuusiotiivistä höyrynsulkumuovia. Ulkoseinien tutkimukset Pohjois-Amerikassa vuodelta 1999 [1] osoittivat, että ulkoisen konvektion, eli höyrynsulun vuotojen aiheuttama kosteuskuormitus vastaa kastemäärältään n. 250 g/m2 sulamiskautta kohti jopa asianmukaisessa asennuksessa. Tämä vastaa lauhdemäärää, joka diffusoituu höyrynsulun läpi talven aikana, kun höyrynsulun sd-arvo on 3,3 m [2]. Myös sellaisiin rakenteisiin, joiden höyrynsulkujen laskennalliset sd-arvot ovat 50 m, 100 m tai enemmän, pääsee loppujen lopuksi melkoisesti kosteutta. Näin tiiviit höyrynsulut eivät kuitenkaan salli kosteuden poistumista lävitseen. Sillä tavoin muodostuu kosteusloukkuja. Kosteuden pääsemistä rakenteisiin ei voida estää kokonaan. Kun halutaan rakentaa ilman kosteusvaurioita ja homeen muodostumista, on kuivumisvaran lisääminen olennaisesti tehokkaampi ja varmempi ratkaisu kuin keskittyminen siihen, että rakenteeseen päästetään mahdollisimman vähän kosteutta.

Sadepäivän jälkeen on tavallista, että puutavaran kosteuspitoisuus on 30 %. Silloin esimerkin 1 mukaisen kattorakenteen tulisi kuivattaa 276 litraa vettä, jotta 20 %:n homekriittinen kosteusprosentti alitetaan.   Jos omakotitalon ulkoseinien ja katon yhteenlaskettu pinta-ala on 240 m2, ulkoisen konvektion, eli höyrynsulun vuotojen aiheuttama kosteuskuormitus voi olla kaste-määrältään n. 60 litraa sulamiskautta kohti jopa asianmukaisessa asennuksessa.

 3.0 KOSTEUDEN TORJUMINEN

Jotta kosteusvaurioiden ja homeen syntyminen rakenteisiin voitaisiin estää, tulisi käyttää sellaisia rakennusmateriaaleja, joilla on pieni vesihöyryn diffuusiovastus ja jotka ovat samanaikaisesti riittävän tiiviitä taatakseen rakenteille pienen kosteusrasituksen

Vakiintuneet rakenneratkaisut Suomessa käytetään yleensä seinärakenteiden sisäpinnoissa höyrynsulkumuovia ja ulkoseinän tuulensuojana puukuitulevyä. Höyrynsuluilla on varsin korkea diffuusiovastus ja käytännössä ne päästävät vesihöyryä lävitseen vain erittäin pieniä määriä. Puukuitulevyt toimivat lisäksi lämmön eristeenä ja jäykistävät rakenteita. Yläpohjan rakenne poikkeaa ulkoseinien rakenteesta lähinnä siitä syystä, että tuulensuojalevyt eivät pidä vettä. Koska aluskatteena käytetyt muovit ovat erittäin diffuusiotiiviitä eivätkä salli kosteuden poistumista lävitseen, on yläpohjan tuuletus järjestetty eristeen ja aluskatteen väliin. Vakiintuneet rakenteet ovat osoittautuneet huolellisesti tehtynä varsin toimivaksi käytetyillä eristepaksuuksilla Suomen ilmasto-olosuhteissa.   Tiivis höyrynsulku muodostaa kosteusloukun Aina kun lämpötila on eristyksen ulkopuolella korkeampi kuin sisäpuolella, vesihöyryn osapaine eristeessä alkaa kasvaa ja diffuusiovirta kääntyy niin, että rakenteen sisältämä kosteus virtaa eristeen sisäpintaa kohti. Näin tapahtuu jo kevään ja syksyn aurinkoisina päivinä, mutta voimakkaammin kesäkuukausien aikana. Käytettäessä perinteisiä diffuusiotiiviitä höyrynsulkuja ja rakennusmenetelmiä rakenne näyttää ensi silmäyksellä olevan suojattu kosteudelta. Jos kuitenkin konvektion, sivudiffuusion tai suuremman rakennusmateriaalin kosteuden johdosta eristeeseen on päässyt niin paljon kosteutta, ettei kuivuminen ulos päin ole mahdollista, sisäpuolen diffuusiotiivis höyrynsulku muodostaa nopeasti kosteusloukun.   Uusien laatuvaatimusten asettamat haasteet Nykyään käytetään yleisesti yläpohjassa vähintään 50 cm paksua eristettä. Ulkoseinien eristepaksuus kasvaa vuoden 2012 alusta voimaan tulevien energiamääräysten jälkeen noin 30 cm:iin. Nykyisin yleisesti käytössä olevat rakenteet kehitettiin puolta pienemmille eristepaksuuksille. Kun eristepaksuus kasvaa ja rakenteiden tuulettuminen hidastuu, on löydettävä uusia keinoja kosteus- ja homevaurioiden torjumiseksi. Koska kosteuden kerääntyminen rakenteisiin on fysikaalinen ilmiö eikä sitä voida kokonaan estää, on rakenteita muutettava niin, että ne sallivat tarvittaessa liian kosteuden poistumisen joko sisään tai ulos päin.

Kun eristepaksuus on pieni, eristeeseen kerääntyvä lauhdevesi kuivuu helpommin ulos.   Eristepaksuuden kasvaessa rakenteen tuulettuminen hidastuu ja lauhdevesi jää helposti eristeeseen   Lämpimillä ilmoilla ja varsinkin, jos sisätiloja viilennetään esimerkiksi lämpöpumpun avulla, lauhdetta kertyy eristeeseen huomattavia määriä. Tiivis höyrynsulku muodostaa rakenteeseen kosteusloukun.

 3.1 KUIVUMINEN ULOS PÄIN

Voidaksemme varmistua rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta eristepaksuuden kasvaessa, aluskatteena ja ulkoseinän tuulensuojana kannattaa käyttää sellaisia läpäiseviä materiaaleja, joiden vesihöyryn diffuusiovastus on mahdollisimman pieni. Tällä tavoin varmistetaan parhaiten rakenteiden kuivuminen ulos päin.

SOLITEX tuulensuoja Pro clima Solitex tuulensuojakankaiden diffuusiovastus on alhainen. SOLITEX WA tuulensuojakankaan sd-arvo on 0,01 m. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka SOLITEX on vesitiivis, se laskee eristetilaan höyrystyneen kosteuden lävitseen helposti. Kangas pidättää vesihöyryä ainoastaan saman verran, kuin 1 cm:n paksuinen ilmakerros. Vertailun vuoksi mainittakoon, että 12 mm paksun tuulensuojalevyn sd-arvo on noin 0,06. Sekin on erinomainen arvo, mutta kankaan eduksi voitaneen laskea, että se pitää vettä.   SOLITEX aluskate SOLITEX UD ja SOLITEX PLUS aluskatteilla on muuttuva vesihöyryn diffuusiovastus. Aluskatteiden diffuusiovastus muuttuu ilman suhteellisen kosteuspitoisuuden mukaan. Kun ilman suhteellinen kosteus lähestyy 100 %:a, aluskatteen diffuusiovastus pienenee lukemaan alle 0,02 m, jolloin aluskate mahdollistaa äärimmäisen nopean ja aktiivisen kosteuden siirron ja suojaa rakennetta tehokkaasti kosteudelta ja homeenmuodostumiselta. SOLITEX aluskatteessa yhdistyvät sekä puukuitulevyn että aluskatteena käytetyn muovin hyvät puolet. Se on vesitiivis, mutta se päästää eristeeseen kertyneen kosteuden lävitseen ulos päin ja vieläpä tehokkaammin kuin yläpohjan tuulensuojana käytetyt puukuitulevyt. Tästä syystä sekä aluskate että tuulensuojalevy voidaan yläpohjassa korvata yhdellä SOLITEX kankaalla. Rakenne tuulettuu tehokkaammin, se on ohuempi ja kustannuksiltaan edullisempi. Aluskatteiden alueella on olemassa vain vähäinen vesihöyrynosapaine-ero, koska lämpötila- ja kosteuserot aluskatteen eri puolilla ovat pieniä. Tämä selittää sen, miksi myös diffuusioavoimilla aluskatteilla voi syntyä kosteusongelmia, kun kosteusvirta rakenteessa on kohonnut. Aluskatteet, joissa on monoliittisesti huokoseton kalvo, kuten SOLITEX UD ja SOLITEX PLUS, tarjoavat tässä etuja, koska diffuusio ei tapahdu niissä passiivisesti materiaalin huokosten kautta, vaan aktiivisesti molekyyliketjuja pitkin.

Diffuusioavoimet SOLITEX tuulensuojakankaat ja aluskatteet voidaan asentaa niin, että tuuletus tapahtuu kankaan ulkopuolella. Tästä johtuen eristepaksuutta voidaan lisätä rakenteita muuttamatta.

 3.2 KUIVUMINEN SISÄÄN PÄIN

Jos höyryn- tai ilmasulku olisi diffuusioavoin, rakenteessa mahdollisesti oleva kosteus voisi kuivua myös sisään päin. Diffuusioavoin höyrynsulku päästäisi kuitenkin talvella liikaa kosteutta rakenteeseen ja aiheuttaisi tällä tavoin mahdollisesti kosteusvahingon. Höyrynsulku, jolla on talvisaikaan suuri diffuusiovastus ja jonka diffuusiovastus pienenee kesällä niin, että rakenne voi kuivua myös sisään päin, olisi paras ratkaisu.

Muuttuvan diffuusiovastuksen toimintaperiaate Diffuusiovirran suunta määräytyy ilman sisältämän vesihöyryn osapaineen eroista eri rakennusosien välillä. Yleensä vesihöyryn osapaine on korkeampi lämpimässä ilmassa. Jos tutkitaan vain lämpötilaa, kosteus virtaa aina rakenteen lämpimältä puolelta kohti kylmää. Talvella sisältä ulos ja kesällä ulkoa sisään. INTELLO höyrynsululla on ilman suhteellisen kosteuden mukaan muuttuva diffuusiovastus. Se on kuivassa ympäristössä diffuusiotiivis ja kosteassa diffuusioavoin. On huomioitavaa, että ilman sisältämällä absoluuttisella vesimäärällä ei ole merkitystä Intellon ominaisuuksiin, vaan se reagoi ilman suhteelliseen kosteuteen. Tästä johtuen se toimii tiiviinä kosteussulkuna talvella ja päästää kesällä sisäisen konvektion höyrynsulun pintaan kuljettaman kosteuden lävitseen sisätiloihin.   INTELLO - ilmankosteuden mukaan muuttuva höyrynsulku INTELLO höyrynsulun diffuusiovastus vaihtelee ilman kosteuden mukaan välillä 0,25 m - 10 m. INTELLO toimii kuten kosteudensiirtopumppu. Se vetää kosteutta aktiivisesti itseensä ja siirtää sitä kuivempaa rakennusosaa kohden. Talvella, kun ilman suhteellinen kosteus on pieni, Intello toimii kuten muovikalvo estäen vesihöyryn pääsemisen rakenteisiin. Kun ilman suhteellinen kosteus kesällä nousee, INTELLO toimii kuin paperi päästäen vesihöyryn rakenteista huonetilaan. INTELLO tarjoaa lämmöneristysrakenteille tähän asti saavuttamattoman suojan kosteusvaurioita vastaan. Tämä pätee niin diffuusioavoimiin kuin diffuusiotiiviisiinkin ulkopuolisiin rakenteisiin. INTELLO parantaa merkittävästi rakenteiden kuivumisvaraa epäsuotuisissa olosuhteissa, kuten pohjoiseen suunnatuilla katoilla, vaaleilla katoilla ja jyrkillä harjakatoilla. INTELLON ansiosta rakenteiden kuivumisvara on erittäin suuri myös odottamattomissa kosteusrasituksissa ja rakentamisen aikana kohoavien kosteuskuormitusten aikana.

Rakenne voi kuivua sisäänpäin, jos käytetään sellaisia höyrynsulkuja, jolla on talvisaikaan suuri diffuusiovastus ja jonka diffuusiovastus pienenee kesällä   Kosteusmuuttuvan höyrynsulun diffuusiovastus muuttuu ympäröivän kosteuden mukaan. Talvella alhaisen ilmankosteuden vallitessa kosteusmuuttuva höyrysulku on diffuusiotiiviimpi. Kesällä suuren ilmankosteuden vallitessa kosteusmuuttuva höyrysulku on diffuusioavoimempi.

 4.0 KUIVUMISVARAN LASKEMINEN

Rakenteen kuivumisvaralla tarkoitetaan sitä absoluuttista kosteusmäärää, joka voi kuivua rakenteesta tietyissä olosuhteissa. Kuivumisvara voidaan laskea, jos rakenteen koostumus ja maantieteellinen sijainti tiedetään.

Redi-Talot Oy teetti tutkimuksen INTELLO höyrynsulkukankaan vaikutuksesta yläpohjan rakenteiden kuivumiseen. Laskelma tehtiin WUFI Pro 4.1 [9] ohjelmalla.  Laskelmaa varten ohjelmaan syötetään tutkittavan rakenteen koostumus sekä rakennuksen sijainnin mukaiset yhden vuoden ilmastotiedot tunneittain.

Laskelman alussa riittävän suuri kosteusmäärä johdetaan lämmöneristykseen. Suurin mahdollinen kosteusmäärä, joka voi poistua rakenteesta yhden vuoden aikana, on rakenteen kuivumisvara. Laskelma tehdään epäsuotuisissa olosuhteissa, eri paikkakunnilla sekä erilaisilla kattomuodoilla ja höyrynsuluilla.

 4.1 KÄYTETYT KATTORAKENTEET

Jotta höyrynsulun vaikutus kuivumisvaraan voitaisiin laskea, rakenteen toisen puolen tulee olla diffuusiotiivis.

Kuivumisvaran laskemista varten rakenteen ulkopuolelle asennetaan bitumihuopa. Kuivumista varten on siten käytettävissä ainoastaan höyrynsulku. Lisäksi oletetaan, että talvella diffuusiavoimet aluskatteet voivat muuttua diffuusiotiiviiksi jäätyvän kasteen vaikutuksesta.   Rakenne: katon suuntaus pohjoiseen katon kaltevuus 40° ja 25° punaiset ja mustat kattotiilet bitumi, sd-arvo 300 m raakaponttilaudoitus 24 mm kuitumainen eriste PE-kalvo, sd-arvo 50 m / INTELLO, sd-arvo 0,25 – 10 m koolaus kipsilevy alkukosteus 4000 g/m2.  (Katso kuva 37)

Kuva 37. Kuivumisvaran laskemisessa käytetty kattorakenne.   Kuva 38. Sivudiffuusion vaikutuksen laskemisessa käytetty rakenne.

 4.2 KUIVUMISVARAN SUURUUS

Höyrynsulun diffuusiovastuksen lisäksi kuivumisen määrä riippuu lämmöneristyksen ulkopuolen lämpötilasta.

Auringonvalon vuoksi katon pintalämpötila on ilman lämpötilaa korkeampi. Harjakatossa kattopinnan lämpötilaan vaikuttaa katon kaltevuus, katon suunta ja katon väri. Epäsuotuisia tekijöitä: katon kaltevuus pohjoiseen suuri katon kaltevuus (> 25°) kattomateriaalin vaalea väri diffuusiotiivis aluskate kylmä ilmasto   Suotuisia tekijöitä: katon kaltevuus etelään pieni katon kaltevuus (< 25°) kattomateriaalin tumma väri diffuusioavoin aluskate lämmin ilmasto

 4.3 LASKENNAN TULOKSET

Harjakatto, Helsinki, Kuopio ja Oulu Pro clima INTELLO tarjoaa suuren kuivumisvaran myös silloin, kun katto on epäsuotuisasti 40o kalteva ja se on katettu punaisilla kattotiileillä. Helsingissä kuivumisvara on noin 2500 g/m2, Kuopiossa noin 1600 g/m2 ja Oulussa noin 1200 g/m2. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka sijainti ja katon suunta on epäsuotuisampi, rakenteeseen saa päästä 1200 g/m2 tai 2500 g/m2 odottamatonta kosteutta rakenteen kuitenkaan kärsimättä kosteus- tai homevaurioista. (Katso kuva 40)   Harjakatto, Rovaniemi Rovaniemellä kuivumisvara on noin 700 g/m2, kun katon kaltevuus on 40o ja katon päällyste on vaalea (punainen tai harmaa). Kuivumisvara kaksinkertaistuu, kun kattamisen värisävy on tummempi (musta). Sama vaikutus nähdään, kun katon kaltevuus muutetaan 25o:ksi. Tässä kaksinkertaistuu kuivumisvara myös värin valinnasta riippuen. Tämä tarkoittaa sitä, että katon kaltevuudesta ja värisävystä riippuen rakenteeseen saa päästä 700 g/m2 - 2400 g/m2 odottamatonta kosteutta rakenteen kuitenkaan kärsimättä kosteus- tai homevaurioista. Nämä arvot ovat Euroopassa vaaditun 250 g/m2 turvallisuusrajan yläpuolella. (Katso kuva 41)   Sivudiffuusio Tutkimuksessa laskettiin myös sivudiffuusion kautta lisääntyneen kosteuden poistuminen rakenteesta höyrynsulun läpi. Tiilivuorauksella on pienempi diffuusiovastus kuin läheisen puurakenteen höyrynsululla, joten on mahdollista, että kosteus siirtyy yläpohjan lämmöneristykseen tiilivuorauksen kautta niin sanotun sivudiffuusion vaikutuksesta. (Katso kuva 38) Tätä esimerkkiä varten valittiin uudisrakennustilanne, jossa tiilivuorauksen ja rappauskerroksen kosteuspitoisuus on 30 kg/m³. Kuitumainen lämmöneristys on asennettu kuivana. Raakaponttilaudoituksen suhteellinen kosteus on noin 15 %. Höyrynsulkuna käytetään toisessa rakenteessa PE-kalvoa (sd-arvo 50 m) ja toisessa INTELLO höyrynsulkukangasta (sd-arvo 0,25 m - 10 m). WUFI 2D:ssä [8] toteutettu laskelma osoittaa, että vuodenajasta aiheutuvan kosteuspitoisuuden nousemisen jälkeen kosteuspitoisuudet ovat molemmissa rakenteissa lähes yhtä korkealla tasolla. Neljän vuoden tutkimusajanjakson kuluessa kosteuspitoisuus nousee selkeästi joka vuosi sellaisessa rakenteessa, jossa on höyrynsulkuna PE-kalvo (kuva 42, punainen käyrä). Seurauksena on homeen muodostuminen tai alkava mädäntyminen. Rakenteessa, jossa on höyrynsulkuna INTELLO, kosteuspitoisuus laskee jatkuvasti neljän vuoden tutkimusajanjakson aikana (kuva 42, vihreä käyrä).

Kuva 40. Harjakaton kuivumisvara Kaltevuus 40° pohjoiseen, punainen kattotiili   Kuva 41. Harjakaton kuivumisvara Rovaniemi Kaltevuus 25° ja 40° pohjoiseen, punainen ja musta kattotiili   Kuva 42. Sivudiffuusion vaikutus Kosteuspitoisuus kasvaa rakenteessa, jossa on höyrynsulkuna PE-kalvo, sd-arvo 50 m. Kosteuspitoisuus laskee rakenteessa, jossa on höyrynsulkuna INTELLO, sd-arvo 0,25 m - 10 m.

 4.4 RAKENNESUOSITUKSET

Tutkimukset todellisilla ilmastotiedoilla osoittavat, että sellaisilla ulos päin diffuusiotiiviillä rakenteilla, joissa on höyrynsulkuna tehokas pro clima INTELLO, on erittäin suuri kuivumisvara. Turvallisen kuivumisvaran saavuttamisen edellytys ulospäin diffuusiotiiviissä rakenteissa on varjottomuus, toisin sanoen puut tai muut rakennukset eivät saa varjostaa rakenteita.

Aluskate Aluskatteeksi kannattaa valita diffuusioavoin materiaali huokosettomalla rakenteella. Tällaiset aluskatteet, kuten SOLITEX, siirtävät kosteuden ulos päin aktiivisesti molekyylirakennettaan pitkin ja kasvattavat näin kuivumisvaraa. Diffuusiotiiviit rakenteet, kuten bitumi ja pelti, pienentävät rakenteen kuivumisvaraa. Puiset laudoitukset ovat turvallisempia kuin puuainelevyt, koska puulla on kosteuden mukaan muuttuva diffuusiovastus ja se on kapillaarisesti johtava materiaali. INTELLO on turvallinen myös puuainelevyjä käytettäessä.   Höyrynsulku Ulkoa päin diffuusioavoimille rakenteille ei ole olemassa höyrynsulun osalta rajoitusta Helsingin tai Rovaniemen korkeuksilla. Erityisesti tämä pätee silloin, kun aluskatteena käytetään pro clima SOLITEX aluskatetta. Ulkoa päin diffuusiotiiviiden rakenteiden kuivumisvara on Helsingissä erittäin suuri INTELLO höyrynsulun avulla. Tämä pätee myös seuraavanlaisissa epäsuotuisissa olosuhteissa: Katto on suunnattu pohjoiseen, katon kaltevuus on jyrkkä 40° ja katto on katettu vaalealla kattotiilellä. Kuivumisvara on 1200 - 2500 g/m² eli niin paljon kosteutta voi päästä odottamattomasti lämmöneristysrakenteeseen eikä rakenteeseen silti synny kosteus- tai homevaurioita. INTELLO tarjoaa riittävän kuivumisvaran myös Rovaniemen korkeudella epäsuotuisissa olosuhteissa, mutta PE-kalvolla varustetuissa katoissa kosteus sen sijaan saattaa lisääntyä.   Ilmastointilaitteistot Kesäaikana lämpöpumppu viilentää sisäilmaa. Kun eristekerroksen sisältämä ilma on sisäilmaa lämpimämpää ja sisälämpötila alittaa eristeessä olevan ilman kastepisteen, lauhdetta alkaa muodostua höyrynsulun pintaan. Ellei rakenne tuuletu riittävän tehokkaasti, diffuusiotiiviit höyrynsulut muodostavat kosteusloukun ja kosteus kerääntyy rakenteeseen. INTELLON ansiosta rakenteiden kuivumisvara on erittäin suuri myös odottamattomissa kosteusrasituksissa

SOLITEX UD   INTELLO   Ulospäin diffuusiotiiviissä rakenteissa on järkevää luopua sisällä olevista diffuusiota estävistä materiaaleista, jotta säilytetään vaadittava kuivumisvara. Sisäpuolelle suunnatut diffuusiotiiviit rakennekerrokset estävat rakenteen kuivumista kesällä.

 5 INTELLON OMINAISUUDET

Talvella, kun ilman suhteellinen kosteus on pieni, Intello toimii kuten muovikalvo. Se estää vesihöyryn pääsemisen rakenteisiin. Kun ilman suhteellinen kosteus kesällä nousee, Intello toimii kuin paperi. Se päästää vesihöyryn rakenteista huonetilaan.

Rakennusvaihe Rakennusvaiheessa rakennuksessa on väliaikaisesti jopa yli 90 %:n sisäilman suhteellinen kosteus. Höyrynsulun sd-arvon täytyy silloin olla yli 1,5 m, jotta rakenteita voitaisiin suojata riittävästi kosteuden tunkeutumiselta sisätiloista. 70 %:n keskimääräisessä kosteudessa (suhteellinen kosteus sisällä 90 % ja eristeessä 50 %) INTELLO:n sd-arvo on noin 2 m. (Katso kuva 46) Pitkäaikainen liiallinen sisäilman kosteus rakennusvaiheessa vahingoittaa kaikkia rakenteita ja tulisi poistaa nopeasti tuulettamalla.   Uudisrakennukset ja kosteat tilat Uudisrakennuksissa ja asuintalojen kosteissa tiloissa vallitsee usein pitkäaikaisesti suurempi, noin 70 %:n sisäilman suhteellinen kosteus. Höyrynsulun sd-arvon täytyy silloin olla yli 2 m, jotta rakenteita voitaisiin suojata riittävästi kosteuden tunkeutumiselta sisätiloista. 60 %:n keskimääräisessä kosteudessa (suhteellinen kosteus sisällä 70 % ja eristeessä 50 %) INTELLO:n sd-arvo on noin 4 m. (Katso kuva 47)   Pieni diffuusiovastus kesällä Höyrynsulut, joiden sd-arvot ovat yli 1,0 m, eivät mainittavasti lisää rakenteen kuivumisvaraa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että höyrynsulkupapereiden diffuusiovastus on tavallisesti noin 2 m. INTELLO:n diffuusiovastus voi laskea jopa arvoon 0,25 m, jolloin rakenteeseen kertynyt kosteus pääsee nopeasti poistumaan sisään päin. Höyryn paineesta riippuen tämä vastaa kuivumiskapasiteettia 5 - 12 g/m2 H2O tunnissa, vastaavasti n. 80 g/m2 H2O päivässä tai 560 g/m2 H2O viikossa. (Katso kuva 48)   Suuri diffuusiovastus talvella INTELLO ei päästä talvisaikaan juuri lainkaan kosteutta lävitseen. Se on tiivis juuri silloin, kun vesihöyryn osapaine on sisätiloissa suurempi kuin eristeessä ja diffuusiovirta sisätiloista rakenteeseen on suurimmillaan. INTELLON diffuusiovastus voi nousta arvoon yli 10 m. (Katso kuva 49) INTELLO suojaa myös ulkoa päin diffuusioavoimia kattoja kylmillä talvi-ilmoilla, jos eristeen kosteuspitoisuus nousee niin, että syntyy vaara huurteen tai jään muodostumiseen aluskatteen alapuolella.

Kuva 46. Väliaikaisesti 70 %:n keskimääräisessä kosteudessa sd-arvon tulisi olla yli 1,5 m. INTELLO:n sd-arvo on silloin n. 2 m.   Kuva 47. Pitkäaikaisesti 60 %:n keskimääräisessä kosteudessa sd-arvon tulisi olla yli 2 m. INTELLO:n sd-arvo on silloin n. 4 m.   Kuva 48. INTELLON diffuusiovirtaukset.   Kuva 49. INTELLON sd-arvon muuttuminen ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden mukaan. PE-kalvon sd-arvo pysyy muuttumattomana kaikissa olosuhteissa.

 6 VIITELÄHTEET

[1] TenWolde, A. et al.: ”Air pressures in wood frame walls, proceedings thermal VII.” Ashrae Publication Atlanta, 1999

[2] IBP Mitteilungen 355: ”Dampfdiffusionsberechnung nach Glaser - quo vadis?“

[3] Deutsche Bauzeitung; Heft 12/89, Seite 1639 ff.

[4] DAB 1995; Seite 1479; Heft 8

[5] Klopfer, Heinz; Bauschäden-Sammlung, Band 11, Günter Zimmermann (Hrsg.), Stuttgart: Fraunhofer IRB Verlag, 1997

[6] Klopfer, Heinz; ARCONIS: Wissen zum Planen und Bauen und zum Baumarkt: Flankenübertragung bei der Wasserdampfdiffusion Heft 1/1997, Seite 8-10

[7] H.M. Künzel; Tauwasserschäden im Dach aufgrund von Diffusion durch angrenzendes Mauerwerk wksb 41/1996; Heft 37; Seite 34-36

[8] WUFI 2D 2.1 (Wärme- und Feuchte instationär); PC-Programm zur Berechnung des gekoppelten 2-dimensionalen Wärme- und Feuchtetransports in Bauteilen; Fraunhofer-Institut für Bauphysik; Infos unter www.wufi.de

[9] WUFI 4.1 pro (Wärme- und Feuchte instationär); PC-Programm zur Berechnung des gekoppelten Wärme- und Feuchtetransports in Bauteilen; Fraunhofer-Institut für Bauphysik; Infos unter www.wufi.de

WUFI -ohjelmalla voidaan simuloida rakenneleikkauksen lämmön ja kosteudensiirtoa. WUFI® –laskentaohjelmisto on Fraunhofer-Institut für Bauphysik (IBP) kehittämä. Sitä on saatavilla 1- ja 2-dimensioisiin tarkasteluihin sopivana. WUFI Pro 4.1 sisältää materiaalitietokannan, jota voi täydentää omilla tiedoilla, 97 kaupungin säätiedot (Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Japanista) ja online-dokumentoinnin.

Lisätietoa ohjelmasta ohjelmiston kehittäjän sivuilta: www.hoki.ibp.fraunhofer.de/wufi/wufi_frame_e.html

 MYYJÄ

Haemme myyjää vastaamaan Tiivistalojärjestelmän myynnistä rakennusliikkeille ja jälleenmyyjille Etelä-Suomen alueella. Myyntialueeseesi kuuluvat pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen, Turun ja Lahden talousalueet. Asemapaikkasi on uusissa toimitiloissamme Klaukkalassa.

Odotamme sinulta asiakaslähtöistä asennetta, tukku- ja vähittäiskaupan tuntemusta ja pitkäjännitteisyyttä. Lisäksi arvostamme rakennusalan koulutusta tai muuta kokemusta.

Tarjoamme sinulle:
- Nuorekkaan työympäristön.
- Valmiin asiakaskunnan, josta sinun on huolehdittava kuten uusistakin asiakkaista.
- Testatut ja markkinoiden ylivoimaisimmat tuotteet.
- Markkinoinnin ja tehokkaat työkalut myyntisi tueksi.
- Suorituksesi tasoisen palkkauksen.

Yhteydenotot ja lisätiedot:
Myyntipäällikkö Jarmo Puronlahti
jarmo.puronlahti (at) tiivistalo.fi
040-351 9450

• Taloushallinnon osaajaa Klaukkalaan.
• Myyjää vastaamaan Tiivistalojärjestelmän myynnistä rakennusliikkeille ja jälleenmyyjille Tampereen pohjoispuolella.

 CERTIFIKAATIT

pro clima DA
	CE-todistus
	Paloturvallisuustodistus

pro clima DASATOP
	CE-todistus
	Paloturvallisuustodistus

pro clima DB+
	CE-todistus
	Paloturvallisuustodistus
	Ekologisuustodistus
	Terveellisyystodistus
	Päästötodistus

pro clima INTELLO
	CE-todistus
	Paloturvallisuustodistus
	Vesihöyryn läpäisytodistus
	Päästötodistus

pro clima INTELLO PLUS
	CE-todistus
	Paloturvallisuustodistus

pro clima SOLITEX PLUS
	CE-todistus
	Paloturvallisuustodistus
	Vesitiiveystodistus

pro clima SOLITEX UD
	CE-todistus
	Paloturvallisuustodistus
	Vesitiiveystodistus

pro clima SOLITEX WA
	CE-todistus
	Paloturvallisuustodistus

pro clima TESCON No1
	Päästötodistus

pro clima UNI TAPE
	Päästötodistus

pro clima ECO COLL
	Päästötodistus

pro clima ORCON F
	Päästötodistus

 KOSTEUSVAURIOT

 KUIVUMISVARA

 MIKSI TIIVISTALO

 TIIVISTALOJÄRJESTELMÄ

TIIVISTALOJÄRJESTELMÄ Täydellinen tiivistys-, kosteudenhallinta- ja tuuletusjärjestelmä sekä työohjeet: systemtiivistalo.pdf

System TESCON Ns. Tiivistalopakkaus on osa tiivistalojärjestelmää. Pakkaus sisältää TESCON teipit, CONTEGA liitosnauhat ja KAFLEX / ROFLEX läpivientikaulukset rakennuksen vaipan tiivistämiseen. systemtescon.pdf

System INTELLO Tiivistalopakkaus Intello höyrynsululla. Järjestelmä sisältää tarvikkeet rakennuksen vaipan tiivistämiseen ja kosteutta ohjaavan Intello höyrynsulun rakennuksen vaipan kosteudenhallintaan. systemintello.pdf

System SOLITEX Kosteutta tasaavat Solitex tuulitiiveyskankaat ja tiivistystarvikkeet kattoon ja ulkoseiniin. Järjestelmällä voidaan toteuttaa myös ns. suljettu kattojärjestelmä, missä yläpohja asennetaan täyteen eristettä. systemsolitex.pdf

 TYÖOHJEET CONTEGA LIITOSKANKAILLE

 TYÖOHJEET INTELLO HÖYRYNSULULLE

 TYÖOHJEET SOLITEX KANKAILLE

 TYÖOHJEET TESCON TEIPEILLE

 YLEISOHJE KIVITALOILLE

 YLEISOHJE PUUTALOILLE

 AAMULEHTI 18.1.2010

AAMULEHTI ARTIKKELI 18.01.2010

Lämpökamera näyttää vuodot - korjauksesta voi selvitä jopa teipinpalalla AAMULEHTI 18.01.2010 Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Kimmo Lähdesmäen mukaan jopa 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta tulee rakennuksista. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi taloista pitää tehdä nykyistä tiiviimpiä. Hyvätkään eristeet eivät auta, jos niiden vierestä vetää. - Vaikka kuinka paljon olisi eristettä, se ei yksistään takaa hyvää lopputulosta, jos työtä ei ole suunniteltu ja toteutettu huolellisesti. Rakentajien avuksi on tullut ilmatiiviysmittaus ja lämpökamera, jotka paljastavat viat.

Lämpökameran luvut menevät kirjaimellisesti punaiselle, jos lämpötilaero kasvaa liian isoksi. Lämpökamera voi paljastaa eristeviat, lämpövuodot ja laajat kosteusvauriot. Lähdesmäen mukaan uuden talon rakentajan kannattaisi lämpökuvauttaa talonsa runkovaiheessa, kun eristeet on asennettu, mutta sisäpinnat ovat vielä tekemättä. Rakentaja voi selvitä sillä, että lisää eristettä, ruiskuttaa lisää uretaanivaahtoa rungon ja eristeen väliin tai niinkin helpolla kuin teippipalalla. Teknillisellä yliopistolla pientalon lämpökuvaus ja ilmanpitävyysmittaus maksaa yhteensä noin tuhat euroa, mutta yksityisistä firmoista kuvaukset voi saada halvemmalla. Anu Leena Koskinen

 AAMULEHTI 26.9.2007

AAMULEHTI ARTIKKELI 26.09.2007

Matalaenergiatalo tuo selvät säästöt lämmityslaskuun AAMULEHTI 26.9.2007 Energialaskua voidaan merkittävästi pienentää, mikäli asuinrakentamisessa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota lämmöneristävyyteen. - Matalaenergiataloissa rakennuskustannukset ovat 2-3 prosenttia tavanomaista korkeammat, mutta energian kulutuksessa säästetään 70 prosenttia, sanoo rakennustekniikan professori Asko Sarja. Rakentamisen lisäkustannukset maksavat Sarjan mukaan itsensä takaisin viidessä vuodessa säästyneinä energiakuluina. Sarja osallistuu Tampereella käynnissä olevaan kylmien ilmanalan maisen symposiumiin. Teemoja ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset rakentamiseen.

Omakotirakentajien tietämys matalaenergiatalojen eduista on Sarjan mukaan jo levinnyt kiitettävästi levinnyt. Myös päättäjien olisi Sarjan mukaan kannettava kortensa kekoon ja kiristettävä rakennusnormeja. - Nyt rakennusteknisesti usein toimitaan normiston minimitasolla tai lähellä sitä. Pitää rakentaa paremmin ja kiinnittää huomiota rakennusten elinkaareen, Sarja sanoo. Ilmastonmuutos merkitsee rakentamisessa muun muassa sitä, että rakennusten routaeristystarve vähenee, sadevesiviemäröinnin tarve kasvaa ja ulkorakennemateriaalien säänkestävyysvaatimukset kiristyvät. - Kunnallistekniikassa sadevesiviemäriverkosto on mitoitettu liian heppoisesti, sen ovat tulvat osoittaneet, Sarja sanoo. Aamulehti

 AAMULEHTI 15.8.2010

AAMULEHTI ARTIKKELI 15.08.2010

Lapsiperheen unelmakoti homehtui parissa vuodessa 15.08.2010 - 12:50 Rakennusvirheet: Virheellisiä Finndomon taloja on ainakin sata eri puolilla Suomea Nelihenkinen tamperelaisperhe muutti Kokkolaan meren äärelle vuonna 2007. Vain kaksi vuotta myöhemmin perheen uusi koti homehtui. Lokakuussa 2009 vehreän omakotitalotontin reunalle hinattiin asuntovaunu. Siihen muutti kodistaan lähtemään joutunut perhe: vanhemmat Arto ja Anne Laiho sekä perheen pojat, 13-vuotias Aleksi ja 8-vuotias Alvar. Lähdön syynä oli avaimet käteen -periaatteella hankitun omakotitalon alapohjan homevaurio. Se myrkytti 250 000 euroa maksaneen talon sisäilman. Hometta villoissa Anne Laihon oireilu alkoi talossa keväällä 2009. Lopulta huomattiin, että hengenahdistus ja päänsärky hellittävät joka kerta, kun perhe lähti talostaan esimerkiksi kesämökille. Homekoirat auttoivat löytämään homeen talon alapohjasta. Länsi-Suomen Rakennusanalyysi Oy:n tarkemmissa tutkimuksissa hometta löytyi ryömintätilan laudoista ja eristevillasta. Tulosten mukaan homehtuminen aiheutti terveyshaittoja. Suurin ongelmien aiheuttaja oli ryömintätilan kosteudenpoistaja, Woods DS 15 -kuivainkone, jonka pitäisi alentaa alapohjan kosteutta ja estää homekasvu. Kone ei toiminut niin kuin piti. Se on ratkaiseva osa alapohjan rakennetta, joka ei tuulettunut talossa. Rakenne on Asumisterveysliiton Hannele Rämön ja ympäristöministeriön hometalkoot-projektin päällikön Juhani Pirisen mukaan rakennusmääräysten vastainen. Kuivain on ollut talvella Laihojen talon alla umpijäässä. Laihojen koti on Pohjoismaiden suurimman talonvalmistajan Finndomon Avainkoti. Laihot eivät ole ongelmiensa kanssa yksin. Aamulehden tietojen mukaan vähintään sadassa Finndomon talossa eri puolilla Suomea on vastaavanlainen kuivauskoneen sisältävä alapohjaratkaisu. Kuivain poistettiin Tutkimuksissa selvisi, että homehtuneen talon tilannetta pahensivat Finndomon talomyyjän oman yrityksen väärin tekemät perustukset ja liian kaukana perustuksesta olevat salaojat. Perhe otti yhteyttä talotehtaaseen ja myyjään.

Talotehtaan edustaja epäili, voisivatko oireet johtua perheen lemmikkikanista. Anne Laiho on jäänyt osatyökyvyttömyyseläkkeelle, joka hänen mukaansa johtuu osittain home-altistuksesta. Perheen toisella pojalla, 13-vuotiaalla Aleksilla, on diagnosoitu rasitusastma. Vanhemmat ovat varmoja, että Aleksi sairastui talon takia, mutta todistaminen on vaikeaa. - Kaikki tunteet vihasta syvään masennukseen on käyty läpi, Arto Laiho huokaa. Heinäkuussa 2010 Laihojen perhe palasi taloonsa. Sitä ennen perhe korjautti kotinsa virheitä omalla kustannuksellaan lähes 50 000 euron edestä. Ongelmia aiheuttanut kuivainkone poistettiin talon alapohjasta, joka on nykyisin vapaasti tuulettuva. Loppukeväästä 2010 Finndomo ja perustuksista vastannut talotehtaan edustaja tekivät yllättävän tarjouksen. Laihoille tarjottiin 20 000 euron korvausta. Talotehdas edellytti, että perheellä ei olisi maksun jälkeen vaatimuksia asiassa. Laihot hylkäsivät tarjouksen. Tällä hetkellä perheen asianajaja valmistelee asian viemistä eteenpäin. Savossa toinen tapaus Toinen esimerkki Finndomon hometaloista on Etelä-Savosta. Vaajatalo on rakennettu Laihojen talon tapaan vuonna 2007. Yli 200 000 euron hintaisen talon avaimet käteen -periaatteella hankkineelle pariskunnalle selvisi keväällä 2008, että uudessa kodissa on hometta. Kasvustoa löytyi talon alapohjasta. Talotehdas pesi homeen pois homeenpesuaineella. Tässäkin kohteessa ryömintätilaan on asennettu Woods DS 15 -kuivainkone, jonka pitäisi poistaa alapohjasta kosteus. Käytännössä laite kierrättää ryömintätilan ilmaa. Se ei ota sitä ulkoa, eikä johda ilmaa ulos. Talossa olleet ryömintätilan kosteusvauriot olivat todennäköisesti seurausta rakennusaikaisesta kosteudesta, jota ei ole alapohjarakenteen takia tuuletettu pois. Etelä-Savossa asuvan pariskunnan taloon on tehty korjauksia, joista osan on tehnyt asukas itse. Riitatilanne on Finndomon kanssa kesken. Taneli Koponen, Aamulehti, Kokkola

Hometalot: "Kuivaimen käyttö oli riski" 15.08.2010 - 12:47 Talotehtaat ovat ottaneet suuren riskin tehdessään Suomen rakentamismääräyskokoelman vastaisia ratkaisuja. Tätä mieltä on ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelman päällikkö, tekniikan tohtori Juhani Pirinen. - Mikäli kuivaimia halutaan käyttää, pitäisi ensin muuttaa rakentamismääräyksiä. Sitä ennen pitäisi todistaa, ettei kuivaimiin liity riskejä. Pirisen mukaan maaperän mikrobitoiminnan ja muun muassa radonkaasun poistuminen pitäisi joka tapauksessa hoitaa jollakin tavoin alapohjasta. Pirinen on tehnyt väitöskirjan pientalojen homevaurioista. Hän sanoo, että Älvsbytalon ja Finndomon tapauksissa ei ole tulkinnan varaa, koska ryömintätilan tuulettuvuudesta on säädetty velvoittavalla määräyksellä.

Ilmankuivainyhtiö Drymonin toimitusjohtaja Pentti Rytkönen sanoo, että yhtiön tiedossa on vähintään yksi Finndomoon ja ainakin viisi Älvsbytaloon liittyvää kuivaintapausta. Kyseisissä kohteissa uudehkoihin taloihin on vaihdettu Rytkösen mukaan alapohjan kuivain homeongelmien takia. Hänen mukaansa talotehtaiden hankkimat alkuperäiset kuivaimet eivät sovellu käyttötarkoitukseensa. Talopaketin rakenteilla on kymmenen vuoden lakisääteinen takuu. Pirinen uskoo, että talotehtaiden on korjattava vialliset alapohjat. Ympäristöministeriön rakentamisen ryhmästä todetaan, että ministeriö ei voi ottaa virallista kantaa. Aamulehti

 RAKENNA OIKEIN 1.2.2011

 RAKENTAJAN MAAILMA 2009

RAKENTAJAN MAAILMA ARTIKKELI 2009

Ilmanvuoto kuriin tiiviillä rakennuksen vaipalla   Redi-yhtiöt tuo maahan saksalaisen pro clima -tuoteperheen Redi-yhtiöiden toimitusjohtaja Janne Puronlahti perehtyi saksalaisiin rakenneratkaisuihin työskennellessään kymmenen vuoden ajan rakennusurakoitsijana sikäläisillä markkinoilla. Hänen mukaansa Saksan tiukat energiansäästötavoitteet ovat tuottaneet paljon uusia asumiskustannuksia alentavia ratkaisuja rakentamiseen. - Saksassa uudisrakennusten ilmanvuotoluku mitataan eikä hallitsematonta ilmanvuotoa sallita lainkaan. Vanhojenkin asuntojen ilmanvuotoluku ja siitä suoraan laskettava energiankulutus ovat ratkaisevia tekijöitä jälleenmyyntiarvoa määriteltäessä. - Kiinnostuin pro clima -tuotteista, koska Saksaan rakentamieni tiiviiden talojen energiatehokkuus on huomattavasti parempi kuin suomalaisissa taloissa yleensä. Lisäksi niissä on havaittu merkittävästi vähemmän home- ja kosteushaittoja kuin perinteisissä vuotavissa taloissa. - Palattuani Suomeen oli luonnollista jatkaa tuttua ja hyväksi havaittua rakennusmenetelmää, joten päätin tuoda pro clima -tuotteet ja Tiivistalo-järjestelmän taloudellisena ja terveellisenä vaihtoehtona myös suomalaisille rakentajille, sanoo Janne Puronlahti. Suuria säästöjä asumiskustannuksissa Rakennuksen merkittävin lämmönhukka aiheutuu huonosti järjestetystä ilmanvaihdosta. Koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa rakennukseen alipaineen ja vuotavassa talossa korvausilma tulee hallitsemattomasti korvausilmaventtiileistä ja vuotokohdista, kuten ikkunanpuitteista ja läpivienneistä. Jos taas ilmanvaihto on riittämätön, niin lämpö karkaa rakennusta tuuletettaessa. Tiiviissä talossa rakenteet tehdään mahdollisimman tiiviiksi ja ilmanvaihto tapahtuu hallitusti kokonaan koneellisesti. Rakennuksesta poistuvasta ilmasta otetaan lämpö talteen ja sillä lämmitetään sisään otettavaa korvaavaa ilmaa. Rakenteissa ei ole vuotoja eikä lämmitystä tarvitse kovallakaan tuulella lisätä. Kun tiiviin rakennuksen ilmanvuotoluku on yksi nykyään tavallisen viiden sijaan, niin 200 neliöisen omakotitalon lämmityskustannuksissa säästetään nykyisellä energian hinnalla 30 % eli noin 250 euroa vuodessa.

Rakennuksen elinikä on tavallisesti ainakin 50 vuotta, joten lämmityskuluja säästyy rakennuksen elinkaaren aikana merkittävästi. Terveellisempää asumista Jotta talosta voidaan tehdä tiivis altistamatta rakenteita kosteudelle, täytyy sen tiivistämiseen käyttää erikoismateriaaleja. Perinteisesti on ajateltu, että tiiviit rakenteet ovat läpäiseviä rakenteita alttiimpia kosteus- ja homevaurioille. Näin ei ole enää. Uudet kosteutta ohjaavat materiaalit ovat kuitukankaita, jotka päästävät kosteutta ja ilmaa lävitseen hallitusti ilmankosteudesta riippuen. Höyrynsulun ilmaa ja kosteutta läpäisevät ominaisuudet muuttuvat käytännössä vuodenajan mukaan niin, että kesällä kosteus poistuu rakenteista sisälle ja talvella ulospäin. Tiiviit rakenneratkaisut vähentävät siten merkittävästi kosteus- ja homevaurioiden syntymisen riskiä ja takaavat terveellisen huoneilman kaikkina vuodenaikoina. Vähemmän päästöjä Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaat vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjään viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. - Suomessa lämmityksen osuus on noin viidennes kokonaisenergiankulutuksesta, joten tiiviillä rakenneratkaisuilla on mahdollista saavuttaa jopa viidenneksen vähennys Suomen hiilidioksidipäästöihin, Puronlahti laskee. - Suomessa otetaan vuoden alusta käyttöön energiapassi, josta selviää muun muassa rakennuksen energiankulutus. Lienee selvää, että rakentaminen ohjautuu ympäristöä säästävään suuntaan vähitellen joko energiapassin tai jonkinlaisen mahdollisen haittaveron vaikutuksesta. Tiivistalo ei ole kallis Puronlahden mukaan rakennuksen tekeminen ilmatiiviiksi ei aiheuta suuria lisäkustannuksia. - Kosteutta ohjaavat materiaalit ovat nykyisillä tuotantomäärillä vielä hieman kalliimpia kuin perinteiset höyrynsulut, ja lisäksi syntyy jonkin verran lisäkustannuksia rakenteiden liitosten tiivistämisestä aiheutuvista työvaiheista, mutta kaikki lisäkustannukset tulevat nykyisilläkin energian hinnoilla takaisin kahdessa vuodessa tai jopa aikaisemmin rakennuksen koosta ja tilavuudesta riippuen. - Niin tai näin, tiiviisti rakentaminen kannattaa varmasti, Puronlahti toteaa.

 RAKENTAJAPOSTI 1.7.2011

 RAKSALEHTI 1.5.2008

 SUOMI RAKENTAA 1.4.2011

 TALOUSSANOMAT 12.8.2007

 TALOUSSANOMAT 27.7.2007

 TALOUSSANOMAT 17.5.2009

 TALOUSSANOMAT 22.9.2008

 VIIHTYISÄ KOTI 9.5.2011

 YLE 6.8.2011

YLE ARTIKKELI 6.08.2011

Homealtistus on hankala sairaus YLE Keski-Pohjanmaa 6.08.2011 Rakennusten kosteusvauriot vaarantavat yhä useamman terveyden, ja koituvat kalliiksi myös yhteiskunnalle. Asiantuntijat esimerkiksi arvioivat, että peräti seitsemän kymmenestä pientalosta on korjattu vuosien saatossa sairaiksi. Kokkolassa järjestetyssä Terveet talot -seminaarissa puhunut Katja Minkkinen kärsi vuositolkulla selittämättömistä päänsäryistä ja halvausoireista, jatkuvasta väsymyksestä ja voimattomuudesta sekä useista oudoista tulehduksista eri puolilla kehoa. Lääkärit eivät löytäneet sairauksiin selkeää syytä, joten moni piti nuorta äitiä vain pahasti masentuneena. - Alkuun sitä epäili jopa itse, sillä oireet viittaavat masennukseen. Mutta masentunut ei olisi jaksanut taistella asian puolesta, ja yhtenä kauniina päivänä eräs lääkäri totesi, ettei 23 hengityselintulehdusta kahden vuoden sisään ole enää ihan normaalia. Kosteus- ja homevauriot tulevatkin terveydenhuollon kustannuksina törkeän kalliiksi yhteiskunnalle. Asiantuntijat ovat laskeneet, että ne maksavat jo enemmän, kuin kaikkien rakennusten lämmitys yhteensä. Suomen rakennuskanta on sairastunut pikkuhiljaa vuosikymmenien saatossa.

Paluu pari piirua taaksepäin Yhtenä syynä pidetään siirtymistä käsityövaltaisesta rakentamisesta teolliseen rakentamiseen. Niin suurta muutosta rakentamisen historiassa ei ole tapahtunut, sanoo arkkitehti ja ”talotohtori” Panu Kaila. - Samalla luonnonmateriaaleista siirryttiin teollisuustuotteisiin. Tuli betonielementtitalo, lastulevy, mineraalivilla, muovihöyrysulku ja muovimaalit, kaikki tämä rynnisti päälle, eikä ajateltu sitä, että ne ovat epäterveellisiä. Ympäristöministeriö selvittelee parhaillaan, mitä sairaalle rakennuskannalle voitaisiin tehdä, muun muassa olisiko kenties parempi palata kokonaan perinteisiin rakennusmenetelmiin ja luonnonmateriaaleihin. Sairastunut ihminen puolestaan miettii päivittäin, mitä harrastaa tai mistä kaupasta ruoan ja vaatteet voi kotiin kantaa, toteaa Katja Minkkinen. - Tässä vaiheessa on vain pakko keskittyä siihen, mitä pystyy tekemään, kuin niihin asioihin, joita ei pysty tekemään. Oireet on yleensä aika välittömiä, kyllä sen jo ovelta haistaa, ettei johonkin tilaan kannata mennä. YLE Keski-Pohjanmaa

 DIFFUUSIO

Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit siirtyvät väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan. Lämmin ilma sisältää yleensä enemmän vesihöyryä kuin viileämpi ilma, joten vesihöyryn osapaine on lämpimässä ilmassa korkeampi kuin kylmässä. Osapaine tasaantuu kaikkialle ympäristöön. Tasaantumisnopeus riippuu rajapinnan diffuusiovastuksesta. Sisätilojen ja eristeen välillä rajapinnan muodostaa höyrynsulku.

Lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä, vaikka sen suhteellinen kosteus olisi alhaisempi.

Diffuusiovastusluku Jokaisella materiaalilla on sille ominainen diffuusiovastusluku (µ). Luku ilmoittaa, kuinka paljon tiiviimpää aine on kaasun tunkeutumista vastaan kuin vastaavan paksuinen ilmakerros. Höyryn- ja ilmansulkujen yhteydessä diffuusiovastusluvulla tarkoitetaan yleensä materiaalien kykyä vastustaa vesihöyryn kulkeutumista (µH2O). Mitä pienempi materiaalin diffuusiovastusluku on, sitä paremmin se päästää vesihöyryä lävitseen.   Diffuusiovastus, eli sd-arvo Materiaalin diffuusiovastus (sd-arvo) lasketaan kertomalla käytetyn materiaalin paksuus (s [m]) sen diffuusiovastusluvulla. sd = µ x s Jos esimerkiksi paperin diffuusiovastusluku on 10.000 ja paperin paksuus on 0,22 mm, saadaan paperikerroksen diffuusiovastus (sd) yhtälöstä 10.000 x 0,00022 m = 2,2 m. Paperi hidastaa siis vesihöyryn osapaineen tasaantumista yhtä paljon kuin 2,2 metriä paksu ilmakerros. Höyrynsulkuna käytettävien muovien diffuusiovastus on paljon korkeampi, sd > 50 m. Rakenteiden sisäpuolen höyrynsulkuna käytetään korkean diffuusiovastuksen omaavia materiaaleja estämään vesihöyryn pääseminen rakenteisiin. Ulkopuolen tuulensuojana käytetään materiaaleja, joilla on pieni diffuusiovastus, jotta vesihöyry pääsisi tuulettumaan eristeistä. Aluskatteina käytetään yleensä tiiviitä materiaaleja, jotta voitaisiin estää sadeveden pääseminen eristeisiin. Diffuusioavoimena pidetään standardin DIN 4108-3 mukaan sellaisia rakennusmateriaaleja, joiden ekvivalentti ilmakerroksen paksuus (sd-arvo) on pienempi kuin 0,50 m. Vesihöyry orientoituu ensin µ-arvoon, vasta sen jälkeen materiaalin paksuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaste kerääntyy nopeammin suuremmalla µ-arvolla kuin alhaisella, vaikka rakennekerrosten diffuusiovastukset olisivat yhtä suuret.

 ENERGIATODISTUS

Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Energiatodistuksessa ilmoitetaan se energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön.

Laki ja asetus energiatodistuksesta tulivat voimaan 1.1.2008. Ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta lähtien. Rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus silloin, kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan.

Omakotitaloille ja enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille, jotka ovat valmistuneet ennen 1.1.2008, todistus on vapaaehtoinen. Todistusta ei vaadita myöskään esimerkiksi vapaa-ajan asunnoille, teollisuusrakennuksille eikä suojelluille rakennuksille.

Energialuokka

Energiatodistuksessa annetaan rakennukselle energialuokka, joka auttaa arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta ja käyttökustannuksia. Energialuokka annetaan asteikolla A - G. A-luokan kiinteistö on vähän energiaa kuluttava ja G-luokan kiinteistö paljon kuluttava.

Suunnittele talo tiiviiksi

Voidaan olettaa, että energiatodistuksen ja sen antaman energialuokan merkitys tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä tekijä rakennuksen jälleenmyyntiarvoa määriteltäess. Energian hinnan jatkuvasti kohotessa myös käyttökustannusten merkitys tullee kasvamaan.

Rakennuksen vaipan tiiveudellä on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen. Valmiin rakennuksen vaipan tiivistäminen on työläs toimenpide, joten rakenteiden liitosten ilmatiiveyteen on hyvä kiinnittää huomiota jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

 HENGITTÄVÄ RAKENNE

 ILMANKOSTEUS

Tässä yhteydessä ilmankosteudella tarkoitetaan yleensä ilman suhteellista kosteutta. Kun ilman lämpötila laskee, sen suhteellinen kosteus kasvaa.

Absoluuttinen kosteus Absoluuttinen kosteus tarkoittaa vesihöyryn massan suhdetta ilman kokonaistilavuuteen. Absoluuttinen kosteus ilmoitetaan grammoina vettä kuutiometrissä ilmaa (g/m3). Puu- ja teräsrakennusten lämmöneristys erottaa suuren absoluuttisen kosteuspitoisuuden omaavan lämpimän sisäilman kylmästä ulkoilmasta, jonka absoluuttinen kosteuspitoisuus on sisäilmaa alhaisempi.   Kyllästyskosteus Absoluuttisella kosteudella on yläraja, kyllästyskosteus, joka määrittelee, paljonko ilmassa voi olla vesihöyryä (g/m3) kussakin lämpötilassa (oC). Mitä korkeampi lämpötila on, sitä suurempi on myös kyllästyskosteus. Jos ilmaan haihdutetaan väkisin vettä yli kyllästyskosteuden, vesihöyry alkaa lauhtua. Samoin käy, kun ilma jäähtyy, sillä silloin kyllästyskosteus laskee. Kun lämmin sisäilma pääsee rakenteeseen, se jäähtyy matkallaan rakenteen läpi ja osa ilman sisältämästä vesihöyrystä voi lauhtua.   Kastepistelämpötila Kastepistelämpötila, lyhyemmin kastepiste, on lämpötila (oC), johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta kyllästyskosteus saavutettaisiin, kun absoluuttinen kosteus pysyy vakiona. Kastepistettä matalammassa lämpötilassa vettä tiivistyy enemmän kuin sitä haihtuu. Kastepistelämpötila ilmoitetaan lämpöasteina (oC).   Suhteellinen kosteus Suhteellinen kosteus on absoluuttisen kosteuden ja kyllästyskosteuden välinen suhde tietyssä lämpötilassa. Suhteellisen kosteus ilmoitetaan prosentteina (%). Ilman suhteellinen kosteus tarkoittaa, kuinka monta prosenttia ilmassa olevan vesihöyryn määrä on kyllästyskosteudesta. Suhteellinen kosteus kertoo siis kuinka lähellä kastepistettä ollaan. Suuremmalla suhteellisella sisätilojen ilmankosteudella kastepistelämpötila nousee ja sen välittömänä seurauksena myös absoluuttinen kosteus eli sisätilojen ilman sisältämä vesimäärä.

Ilman lämpötila +22 oC. Ilmassa 10 g vesihöyryä / m3 Kun ilman lämpötila on +22 oC, siinä voisi olla 20 g vesihöyryä / m3 Kun ilmassa on 10 g vesihöyryä / m3, kastepiste on +11 oC Kun ilmassa on 10 g vesihöyryä / m3 ja ilman lämpötila on +22 oC, ilman suhteellinen kosteus on 50 %

 ILMANVAIHTO

ERILAISIA ILMANVAIHTOMENETELMIÄ

PAINOVOIMAINEN ILMANVAIHTO

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttamiin paine-eroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Talvella lämmin sisäilma pyrkii kohoamaan ylös päin ilmanvaihtohormiin ja edelleen ulos.

KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilma poistetaan sisätiloista puhaltimen avulla. Koneellisen poistoilmanvaihdon tehokkuutta säädetään muuttamalla puhaltimen tehoa. Korvaava ilma saadaan korvausilmaventtiileistä ja rakennuksen vaipan vuotokohdista.

KONEELLINEN TULO- JA POISTOILMANVAIHTO

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilma puhalletaan myös sisään koneellisesti. Tämä mahdollistaa sen, että myös tuloilma voidaan lämmittää asumisviihtyisyyden parantamiseksi. Yleensä järjestelmään on liitetty myös lämmön talteenotto, mikä tarkoittaa sitä, että poistoilman lämpö otetaan talteen ja sillä lämmitetään esimerkiksi tuloilmaa tai käyttövettä.

ILMANVAIHTO ERILAISISSA RAKENNUKSISSA

OMAKOTITALOT

Omakotitaloissa on usein koneellinen poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto aiheuttaa rakennukseen alipaineen ja korvausilma tulee korvausilmaventtiileistä ja vuotokohdista, kuten ikkunanpuiteista ja läpivienneistä.

RINTAMAMIESTALO

Vanhoissa ns. rintamamiestaloissa on itsestään toimiva pakkoilmanvaihto. Lämmittäminen aiheuttaa alipaineen ja korvausilma tulee rakennukseen lähinnä vuotokohdista. Rintamamiestalon toiminta perustuu lämmitysjärjestelmään, pieneen kosteusrasitukseen ja verrattain vähäiseen lämmöneristykseen.

VANHA KERROSTALO

Vanhan kerrostalon painovoimainen ilmanvaihto perustuu ilmahormeihin ja korvausilmaventtiileihin. Ilma vaihtuu lämpötilaerojen vuoksi tehokkaasti talvella. Moni kivitalo on vaipaltaan varsin tiivis eikä sen läpi tule korvausilmaa. Vuotokohtia toki on mm. ikkunapuitteissa ja yläpohjan liitoksessa. Kesällä lämpötilaerot ovat pienia ja ilma vaihdetaan pitämällä ikkunoita auki.

TIIVIIN TALON ILMANVAIHTO

Kaikissa edellämainituissa ratkaisuissa ilman kylmeneminen tai kova tuuli aiheuttaa sen, että rakennusta täytyy lämmittää enemmän kuin mitä olisi tarpeen viihtyisän ja tasaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi. Tämä on läpäisevien rakenteiden merkittävä haitta.

Tiiviissä talossa rakenteet tehdään mahdollisimman ilmatiiviiksi ja ilmanvaihto tapahtuu hallitusti kokonaan koneellisesti. Rakennuksesta poistuvasta ilmasta otetaan lämpö talteen ja sillä lämmitetään sisään otettavaa korvaavaa ilmaa. Rakenteissa ei ole vuotoja eikä rakennusta tarvitse lämmittää kovallakaan tuulella tavallista enempää.

 ILMANVUOTOLUKU

Rakennuksen tiiviyttä voidaan mitata. Tiiviysmittaustulos ilmoitetaan ilmanvuotoluvulla. Toisin sanoen ilmanvuotoluku kertoo kuinka paljon rakennuksen vaippa vuotaa. Rakennuksen vaipan vuotaminen on yleisin kosteusvaurioiden aiheuttaja.

Ilmanvuotoluku tarkoittaa rakennukseen yhdessä tunnissa tulevan ilman määrää kun sisä- ja ulkoilman välillä on 50 Pascalin paine-ero. Ilmanvuotoluku on suhteellinen rakennuksen tilavuuteen nähden. Esimerkiksi luku 2,0 tarkoittaa sitä, että rakennuksen vuoto on kaksi kertaa rakennuksen tilavuus yhden tunnin aikana.

MÄÄRÄYKSET

Suomessa rakennetaan pääsääntöisesti käyttämällä läpäiseviä rakenteita eikä meillä ole määräyksiä talon ilmanpitävyydestä. Nykyään uusien pientalojen ilmanvuotoluku on varsin usein noin 5. Rakentamismääräyskokoelman osassa C3 on kuitenkin suositus, että ilmanvuotoluvun tulisi olla korkeintaan 1,0. Käyttämällä tiivitä rakenteita vuotavien sijaan lämmityksen energiankulutus pienenee jopa 25 - 30 %.

Ilmatiiveysmittauksia

Yleensä ilmanvuotomittaus tehdään siten, että rakennuksen sisälle aiheutetaan alipaine oviaukkoon tiiviisti asennettavalla poistopuhaltimella. Tarkoituksen mukainen mittalaitteisto tarvikkeineen sisältää mittarin paine-erojen ja vuotoilman määrän toteamiseen, tiivistysteipit väliaikaiseen tilkitsemiseen ja savupanokset vuotokohtien paikantamiseen.

Seuraavat yhteistyökumppanimme suorittavat rakennusten ilmatiiveysmittauksia markkinoiden luotettavimmalla Minneapolis Blower Door mittauslaitteistolla:

	Pohjoissuomi: Insinööritoimisto Tehoinssit Oy Moreenitie 11 90630 Oulu P: 010 837 4913 www.tehoinssit.fi		Keskisuomi: Suomen Taloturva Oy Puustellintie 24 72400 PIELAVESI P: 040 5775 040 www.taloturva.fi
	Länsisuomi: Insinööritoimisto Eimen Eija Mäntymäki Riskunperäntie 90 61720 Koskue P: 050 5905 953 www.eimen.fi		Itäsuomi: Mari Hälinen Rak.Ins Keskijärventie 1429 81235 Lehtoi P: 050 395 1951 www.halinen.selkie.fi
	Kaakkoissuomi:: Insinööritoimisto Rongas Oy Metsontie 35 as 6 48220 Kotka P: 044 555 7717 www.rongas.fi		Kaakkoissuomi: Insinööritoimisto Entec Oy Viljapolku 6 45370 Valkeala P: 040 775 9960 www.entec.fi
	Eteläsuomi: Suunnittelutoimisto Dimensio Hietalahdenkatu 4 00180 Helsinki P: 050 3362 015 www.dimensio.org		Eteläsuomi: Tuulitutka Kukinto 14 13330 Harviala P: 040 1521 810 www.tuulitutka.fi
	Pirkanmaa: Insinööritoimisto Henri Mäkinen Paistetie 13 33480 YLÖJÄRVI P: 050 587 1272 www.tiiviysmittaus.com

 ILMATIIVIS RAKENNE

 KONVEKTIO

Suurin osa rakennusten kosteusvaurioista aiheutuu konvektiosta. Konvektio on lämmön kulkeutumista nesteessä tai kaasussa lämmön tai paine-erojen aiheuttamien virtausten mukana. Rakenteissa konvektio aiheutuu ilmanpaineen tai lämpötilojen eroista eri rakenneosien välillä. Lämmin ilma nousee ylös päin ja ilmanpaine-ero pyrkii tasoittumaan. Ulkoinen konvektio tarkoittaa sitä, että rakennuksen vaippa vuotaa. Sisäinen konvektio kuljettaa ilmaa eristeen sisällä.

Ulkoinen konvektio - kun rakennuksen vaippa vuotaa Rakenteiden ulkoisesta eli pakotetusta konvektiosta puhutaan silloin, kun ilma siirtyy paine-eroista johtuen paikasta toiseen rakenteiden vuotokohtien kautta. Kosteusteknisesti haitallisinta on lämpimän ilman sisältämän vesihöyryn siirtyminen eristeeseen. Kohdatessaan kylmän pinnan ilma jäähtyy ja osa sen sisältämästä vesihöyrystä voi lauhtua, eli tiivistyä vedeksi.   Kun ilmanpaine on korkeampi sisätiloissa Talvella eristekerros viilenee ja siinä oleva ilma kykenee sitomaan itseensä vähemmän vesihöyryä kuin sisätiloissa oleva lämmin ilma. Jos sisätiloissa on eristetilaa korkeampi ilmanpaine, paine tasaantuu eristeeseen rakenteen vuotokohtien kautta. Myös hetkelliset ilmanpaineen vaihtelut, kuten esimerkiksi ulko-oven avaaminen, kuljettavat vesihöyryä sisältä eristeeseen. Ulkoseinällä ilman lämpötila laskee ja kun kastepiste saavutetaan, ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteisiin. Tämän estämiseksi rakenteet pyritään tekemään mahdollisimman tiiviiksi höyrynsulkua käyttäen.   Kun ilmanpaine on korkeampi ulkona Kesällä eristekerros lämpenee ja sen sisällä oleva ilma kykenee sitomaan itseensä enemmän vesihöyryä kuin sisätiloissa oleva viileämpi ilma. Lisäksi tuuli saattaa lisätä ilmanpainetta eristeessä ja kuljettaa mukanaan kosteata ilmaa eristeeseen. Kun rakenne on tiivis sisäpuolelta, vesihöyry pysyy eristeessä. Sisäseinällä ilman lämpötila laskee ja kun kastepiste saavutetaan, ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteisiin.

Jos rakennuksen vaippa vuotaa ja vuotoilma jäähtyy alle kastepisteen, ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteen viileämmälle sivulle.

Sisäinen konvektio - kun kosteus ei poistu eristeestä Sisäisestä, eli luonnollisesta konvektiosta puhutaan silloin, kun kuuma, vapaasti laajeneva ja siten harventuva aine kohoaa painovoimakentässä ylös päin ja tiheämpi, viilentynyt aine laskeutuu alas päin. Rakenteen sisäinen konvektio tarkoittaa ilmavirran kiertämistä rakenteen sisällä. Se aiheutuu lämpötilaeroista ulkoseinän ja sisäseinän välillä. Sisäisen konvektion nopeus kasvaa eksponentiaalisesti rakenteen paksuuteen ja korkeuteen nähden. Sisäinen konvektio ei lisää rakenteen kosteusmäärää, mutta se nopeuttaa kosteusvaurioiden syntymistä sellaisissa rakenteissa, joista kosteus ei pääse poistumaan.

Kun lämpötila on korkeampi sisätiloissa Tämä tilanne on yleinen talvella. Talvella eristekerros viilenee ja sen sisällä oleva ilma on lämpimämpää sisäseinällä. Varsinkin jos eristeeseen on päässyt kosteaa ja lämmintä ilmaa sisätiloista, ilma alkaa kohota ylös päin. Kun ilman lämpötila lopulta laskee, siitä tulee raskaampaa ja se painuu alas. Jos rakenteen tuuletuksesta ei ole huolehdittu riittävästi, niin  kastepistelämpötilan saavutettuaan ylimääräinen kosteus tiivistyy ulkoseinän puoleisiin rakenteisiin.   Kun lämpötila on korkeampi ulkona ja eristeen sisällä Tämä tilanne on yleinen kesällä. Kesällä eristekerros lämpenee ja sen sisällä oleva ilma on lämpimämpää ulkoseinällä. Ulkoseinää vasten oleva lämmin ilmamassa nousee ylös päin. Kun se kohtaa viileän sisäseinän, se alkaa viiletä. Sen tilavuus laskee, siitä tulee raskaampaa ja se painuu alas. Jos rakenteen tuuletuksesta ei ole huolehdittu riittävästi ja kastepistelämpötila saavutetaan, ylimääräinen kosteus tiivistyy sisäseinän puoleisiin rakenteisiin.

Rakenteessa oleva lämmin ilma nousee ylös päin. Kun se kohtaa viileämmän pinnan, siitä tulee raskaampaa ja se painuu alas. Ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteisiin.

 KOSTEUTTA OHJAAVA RAKENNE

 LAUHTUMINEN

Lauhtuminen tarkoittaa vesihöyryn tiivistymistä vedeksi. Kun eristeen lämpötila laskee ja absoluuttinen kosteus pysyy vakiona, eristeen sisältämän ilman suhteellinen kosteus alkaa nousta. Kun lämpötila laskee alle kastepisteen, kyllästyskosteus ylittyy ja liika vesihöyry lauhtuu. Syynä lauhtumiseen on ilman fysikaalinen ominaisuus. Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän vettä kuin kylmä ilma. Lauhtuminen on fysikaalinen ilmiö ja riippuu vain lämpötilasta ja kosteudesta. Mikään eriste- tai höyrynsulkumateriaali ei voi vaikuttaa tähän ilmiöön.

Taulukko havainnollistaa lämpötilan muutoksen vaikutusta ilman suhteelliseen kosteuteen kun absoluuttinen kosteus pysyy vakiona (5 g / m3).   Kun lämpötila laskee, ilman suhteellinen kosteus nousee. Kun lämpötila laskee alle kastepisteen, liika vesihöyry tiivistyy vedeksi.

Lauhtuminen talvella Talvisaikaan sellaiset lämmöneristyksen ulkopuolella olevat rakennusmateriaalit, jotka ovat diffuusiotiiviimpiä kuin sisäpuolen materiaalit, ovat rakennusfysikaalisesti epäedullisia. Diffuusiotiiviissä pinnassa kosteus ei pääse poistumaan rakenteesta ja seurauksena voi olla vesihöyryn tiivistyminen. Diffuusiotiiviitä rakenteita ovat esimerkiksi harjakatot diffuusiota estävällä aluskatteella, bitumikatot, peltikatot, tasakatot ja viherkatot. Hyvin ongelmallista on, jos lämmin ilma pääsee rakenteeseen rakennuksen sisältä höyrynsulun vuotokohtien kautta. Kun rakenteeseen pääsee kosteutta kylmillä talvi-ilmoilla, se voi tiivistyä tuulensuojan sisäpintaan. Myös aluskatteen alapuolella voi syntyä huurteen- tai jäänmuodostusta. Vesi ja jää ovat vesihöyrylle läpäisemättömiä ja voivat muodostaa diffuusioavoimeenkin aluskatteeseen höyrynsulkua vastaavan diffuusiotiiviin kalvon.   Lauhtuminen kesällä Muoviset höyrynsulkukalvot ovat erittäin tiheitä ja ne pidättävät hyvin vesihöyryä. Kesällä eristeessä olevan ilman lämpötila on usein korkeampi kuin sisäilman. Siirryttäessä eristeessä kohti höyrynsulkua eristeessä oleva ilma viilenee ja sen suhteellinen kosteus nousee. Kun lämpötila saavuttaa kastepisteen, ylimääräinen vesihöyry alkaa tiivistyä viileän höyrynsulun pintaan. Varsinkin, jos huoneilmaa viilennetään keinotekoisesti esimerkiksi ilmastoinnin tai lämpöpumpun avulla, sisäilman ja eristeessä olevan ilman lämpötilojen ero voi kasvaa lämpiminä päivinä jopa yli kymmeneen asteeseen. Kun diffuusiotiivis höyrynsulku estää kosteuden poistumisen rakenteesta, lauhdetta kertyy höyrynsulun pintaan ja rakenteisiin huomattavia määriä.

Jos lämpötila on 20 °C, kyllästyskosteus on 17,4 g/m3. Jos suhteellinen kosteus on 50 %, niin ilmassa on silloin vesihöyryä 8,7 g/m3. Jos ilma viilenee ja kastepiste 9,3 °C alitetaan, alkaa kertyä lauhdetta.   Jos suhteellinen kosteus on 65 %, saavutetaan kastepiste jo 13,2 °C:een kohdalla

 SULJETTU KATTORAKENNE

 TUULETTUVA RAKENNE

 LÄHDELUETTELO

Tämän sivuston lähteenä on käytetty seuraavia internetsivustoja:

• http://www.ilmastonmuutos.info/
• http://www.suomirakentaa.fi/
• http://www.motiva.fi./fi/Julkaisut
• http://www.fmi.fi/

Lähteenä on käytetty seuraavia julkaisuja:

• Prof. Ralf Lindberg: TERVEEN TALON TEKNOLOGIAT – NYT JA TULEVAISUUDESSA
• Dos. Aino Nevalainen: KOSTEUSVAURIOIDEN, MIKROBIKASVUN JA TERVEYSHAITTOJEN VÄLINEN YHTEYS
• Prof. Matti Pentti: RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMIVUUS
• VTT:n tiedote nro 2354: PIENTALON EKOMITTARIT
• Työterveyslaitos, tutkimusinsinööri Eero Palomäki: RAKENNUKSEN KUNTO JA SISÄILMA