Merkkiainekoe – Contega SL
Contega SL -liitosnauhalla tiivistetyn ikkuna-aukon ilmanpitävyyttä on testattu merkkiainekokeella. Merkkiainekokeella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa tunnistettavan kaasun ja paine-eron avulla pyritään löytämään rakenteessa olevat vuotokohdat. Merkkiainekokeet on tehty RT-14-11197 – Rakenteiden ilmavuotojen tarkastelu merkkiainekokein -ohjekortin mukaisesti.
Asennustapa
Testirakennuksen ulkoseinärakenne sisältä ulospäin oli seuraava:
1. polyetyleeni höyrynsulkukalvo (Intello), saumat limitetty 100 mm ja teipattu ilmatiiviisti
2. 150 mm puurunko + mineraalivilla
3. 13 mm tuulensuojakipsilevy
Asennukset toteutettiin pelkällä liitosnauhalla ilman tiivistysmassaa. Ikkunakarmin ja höyrynsulkukalvon pinnat puhdistettiin polyuretaanivaahtoroiskeista ja muusta liasta ennen liitosnauhan asentamista.
Liitosnauhan asennus toteutettiin ensin ikkunan karmin sivupintaan, koko karmin ympäri ennen ikkunan asennusta. Ikkunan kulmiin tehtiin nauhalla noin 30 – 40 mm:n taitos liitosnauhan liepeen nurkka-asennusta varten (kuva 1). Ikkuna-asennuksen jälkeen liitosnauha asennettiin höyrynsulkukalvon pintaan kääntäen nauha höyrynsulkukalvon pintaa vasten ja poistamalla höyrynsulun pintaan asennettavan liimapinnan suojapaperi koko nauhan matkalta.
Ikkunan alanurkkien nurkkaliitokset toteutettiin taittamalla nauhaa siten, että taitos mahdollisti liitosnauhan kääntymisen laskostettuna nurkan ympäri (kuva 2). Ikkunan ylänurkkien nurkkaliitokset toteutettiin venyttämällä nauhaa valmistajan ohjeen mukaisesti siten, että liimapinnan tartunta höyrynsulun pintaan toteutui koko matkalta. (kuva 3).
Vastepinnan leveys nauhan kiinnitykselle ikkunakarmissa oli 20 mm ja höyrynsulun pinnassa 20 mm.
Kuva 1. Ikkunan kulmiin tehtiin nauhalla noin 30 – 40 mm:n taitos liitosnauhan liepeen nurkka-asennusta varten.
Kuva 2. Ikkunan alanurkkien nurkkaliitokset toteutettiin taittamalla nauhaa siten, että taitos mahdollisti liitosnauhan kääntymisen laskostettuna nurkan ympäri.
Kuva 3. Ikkunan ylänurkkien nurkkaliitokset toteutettiin venyttämällä nauhaa valmistajan ohjeen mukaisesti siten, että liimapinnan tartunta höyrynsulun pintaan toteutui koko matkalta.
Tutkimusmenetelmä
Ilmatiiviyttä tutkittiin Sensistor 9012 WRS merkkiaineanalysaattorilla sekä siihen liitettävällä anturilla H21. Laitteella havaitaan merkkiainekaasua (5 % H2 + 95 % N2). Analysaattorin herkkyys merkkiaineelle on 0,7 ppm. Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoille 1-10. Asennusten tiiviyttä mitattiin laitteen herkimmällä herkkyystasolla 10. Mittaus suoritettiin alipaineistamalla testirakennus kavanapuhaltimella n. 10 – 13 Pa alipaineiseksi ympäröiviin tiloihin nähden (kuva 4). Paine-eroa mitattiin koko testauksen ajan Testo 512 –paine-eromittarilla.
Kuva 4. Mittaus suoritettiin alipaineistamalla testirakennus kavanapuhaltimella n. 10 – 13 Pa alipaineiseksi ympäröiviin tiloihin nähden.
Havainnot
Aistinvaraisesti arvioiden asennus oli tehty siististi. Poimuuntumista ei asennetussa liitosnauhassa havaittu.
Ilmatiivis liittymä saavutettiin ylänurkkaliitoksessa, jossa nauha venytettiin nurkan yli siten, että liimapinta tarttui höyrynsulkukalvon pintaan koko matkalta. Ilmavuotoja havaittiin alanurkissa, joissa liitosnauha oli laskostettu taittaen nurkan muotoon (kuva 5). Ilmavuotoja havaittiin myös liitosnauhan limityskohdassa, jossa leikatut nauhan päät oli yhdistetty (kuva 6). Havaitut ilmavuodot olivat merkittäviä.
Kuva 5. Ilmavuotoja havaittiin alanurkissa, joissa liitosnauha oli laskostettu taittaen nurkan muotoon.
Kuva 6. Ilmavuotoja havaittiin myös liitosnauhan limityskohdassa, jossa leikatut nauhan päät oli yhdistetty.
Johtopäätökset
Kun liitosnauha on asennettu karmiiin, liitosnauhan päät tulee liittää toisiinsa ilmatiiviisti Tescon-tiivistysteipillä. Jos liitosnauha on karmin kulmissa niin pitkä, että se jää laskokselle ympäröivän rakenteen pintaan, laskos tulee aina tiivistää nauhan päälle Tescon-tiivistysteipillä.
